Epäreilua, jos Rauma menettää leikkaukset

Länsisuomalainen hieraisi tällä viikolla rähmät silmistään päijäthämäläisen sanankäytön vuoksi.

Hollolalainen peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) puhui pokkana panevansa asialle ”välvouhkat”, mikä pudotti kyydistä aika monta lehdenlukijaa (LS 2.2.).

Todellinen asia jäi murreilmaisun varjoon. ”Välvouhkilla” Rehula tarkoitti selvityshenkilöitä. Selvitettäväksi tuleva asia on sairaaloiden välinen työnjako.

Rauman seudun kannalta ennakkotiedot eivät kuulosta lupaavilta.

Rauman aluesairaalassa tehdään vuosittain suuri määrä tekonivelleikkauksia. Yhteensä hieman yli 300 lonkan ja polven tekonivelleikkausta ei kuitenkaan ole riittävästi verrattuna siihen, mitä leikkausten keskittämisestä ehdotetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvityksessä minimiksi mainitaan 300 kumpaakin leikkausta vuodessa eli yhteensä 600 leikkausta.

Tämä on määrä, joka selvityksen perusteella tulisi vaatia tekonivelkirurgiaa tekeviltä sairaalayksiköiltä. Perusteluina on, että kirurgin ammattitaito ja työn tulokset paranevat, mitä enemmän leikkauksia.

Raumalla ei ole saumaa säilyttää aluesairaalaansa, jos tekonivelleikkaukset päätetään tällä perusteella keskittää nykyistä harvempiin sairaaloihin.

Toiselta tilanne näyttää, jos leikkausten kokonaismäärän sijasta kriteeriksi muutetaan leikkausmäärä per ortopedi. Rauman aluesairaalan kirurgian ylilääkäri vakuuttaa, että Rauman luku ei kalpene valtakunnalliseen tasoon verrattuna.

Paikallisella edunvalvonnalla on jälleen näytön paikka. Rehula on kertonut yrittävänsä vauhdittaa sairaaloiden välistä työnjakoa jo juhannukseen mennessä.

Ministerin ”välvouhkat”, selvittelijät tai sovittelijat käyvät sitä ennen alueellisten työnjakojen kimppuun. Rauman seudun väen tehtäväksi jää vakuuttaa, kuinka epäreilu ja hankalasti järjestettävä asia tekonivelkirurgian poisvienti Raumalta olisi.

”Paikallisella edunvalvonnalla on jälleen näytön paikka.”