Globalisaatio on Suomelle eduksi

Pääkirjoitus

OP-ryhmän tutkimussäätiön seminaarin aiheena oli tänä vuonna globalisaatio. Aika monelle meistä se taitaa olla kirosana. Globalisaatiota on syytetty, ja ihan aiheesta, esimerkiksi teollisuuden työpaikkojen siirtymisestä Suomesta halvempien palkkojen maihin.

Totuus on moniulotteisempi. Pääosin globalisaatio ja avoin talous hyödyttää pientä Suomea, joka elää viennistä ja osin myös tuonnista, korosti ulkoministeri Timo Soini.

Soini huomautti, että globalisaation yksi ilmiö on radikalisaatio. Tähän hän totesi, että jos uskonto on osa ongelmaa, se on myös osa ratkaisua.

Tähän asti Suomi on kuulunut globalisaation menestyjiin, arvioi Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Merkille pantavaa on, että tulonjako on Suomessa pysynyt melko vakaana. Tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pienemmästä päästä.

Globalisaation vauhti on hieman hidastunut, mutta kehitys tuskin kääntyy. Vihriälän mielestä Suomella ei ole kuin yksi järkevä vaihtoehto: pyrkiä sopeutumaan maailman muutoksiin ja vaikuttamaan osana Euroopan unionia.

Globalisaatio on ollut lännen poliittinen projekti, tulkitsi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Ajatus on ollut, että kun vapaa markkinatalous valtaa maailmaa, se lisää demokratiaa.

Monissa sosialisti- ja diktatuurimaissa niin kävikin. Mutta esimerkiksi Kiinassa kaava ei toiminut. Kiinalaiset arvostavat vakautta, eivät niinkään vapautta. Siellä markkinatalous ei johtanut vallankumoukseen.

Päivän piristys ja väriläiskä oli porilaismies punaisessa hupparissaan. Entinen Angry Birds -mies Peter Vesterbacka katsoo asioita eri kulmista kuin yleensä.

Perustamaansa Lightneer-pelifirmaa nyt johtava Vesterbacka julisti, ettei Suomi suinkaan ole syrjässä, vaan aivan kartan keskella. Maailman suurin markkina on ihan vieressämme. Helsingistä lentää Kiinaan muutamassa tunnissa.

Kalifornian Piilaaksohan se jossain kaukana on, veisteli Vesterbacka. Niinkin sen voi nähdä.

”Päivän väriläiskä oli porilaismies punaisessa hupparissaan.”