Helteet eivät pelkästään helli

Suomessa on saatu tänä vuonna nauttia ennätyksellisen lämpimästä ja kuivasta kesäsäästä. Suomalaiset ovat ottaneet helteet innolla vastaan.

Helle ei kuitenkaan pitkään jatkuessaan tuo mukanaan vain positiivisia asioita.

Kuuma sää lisää väestön sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Viileissä maissa terveyshaitat ilmenevät alhaisemmissa lämpötiloissa kuin lämpimissä maissa, koska väestöt sopeutuvat paikallisiin lämpöolosuhteisiin kulttuurisesti sekä myös fysiologisesti

Helteistä aiheutuva terveysriski suurenee jo yksittäisinä lämpiminä päivinä. Pitkittyneiden helleaaltojen aikana terveysvaikutukset lisääntyvät voimakkaasti.

Jo muutamia viikkoja kestävästä hellejaksosta voi Suomessa aiheutua jopa useampia satoja ennenaikaisia kuolemia. Vakavien terveysvaikutusten riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin.

Helteellä ihminen voi hikoilla jopa 12 litraa päivässä. Kun lämpötila kipuaa yli 25 asteen ja aurinko porottaa, onkin syytä suojautua kuumuudelta ja kiinnittää erityishuomiota nesteytykseen.

Elimistön liiallisen kuivumisen tunnistaa esimerkiksi heikotuksesta, sekavuudesta, pahoinvoinnista ja ripulista. Hikoilun loppuminen ja kuiva iho ovat merkkejä jo vakavammasta nestehukasta.

Nesteitä tulisi normaalisti saada päivässä 2–2,5 litraa. Helteellä kehon tarvitsema nestemäärä voi kuitenkin helposti kaksinkertaistua. Parhaita janojuomia ovat edelleen vesi, vissyt ja mehut. Alkoholi ja kahvi puolestaan lisäävät nestehukkaa entisestään.

Moni kuitenkin luottaa siihen, että janon tunne kertoo viimeistään nesteen tarpeesta. Silloin ollaan kuitenkin jo elimistön kannalta katsottuna pikkuisen myöhässä.

Tulevaisuudessa kuuman sään terveyshaitat todennäköisesti vaan lisääntyvät, sillä helteet yleistyvät ja voimistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Myös väestön ikääntyminen suurentaa helteistä aiheutuvien haittavaikutusten määrää.

”Helteellä ihminen voi hikoilla jopa 12 litraa päivässä.”