Korjausrakentamisen kasvu jatkuu

Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt käyttivät viime vuonna Suomessa 6,6 miljardia euroa korjausrakentamiseen.

Kustannusten kasvu oli melkein kuusi prosenttia vuodessa ja yli 15 prosenttia kolmessa vuodessa.

Noin joka viides asunto-osakeyhtiö aikoo tehdä kattoremontin, julkisivuremontin, piha-alueremontin sekä vesi- tai viemäriremontin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Palvelurakennuksia – lähinnä kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, hoitolaitoksia – korjattiin viime vuonna 1,7 miljardilla eurolla.

Näissä pääosin julkisissa rakennuksissa korjauskustannusten nousu kolmessa vuodessa oli hurjat 34 prosenttia.

Toimisto-, teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korjauksiin Tilastokeskus arvioi kuluneen viime vuonna liki 3 miljardia euroa.

Home- tai kosteusvaurio ei kuitenkaan ole yleisin syy asuntojen korjauksiin. Kaukana siitä.

Ylivoimaisesti yleisin syy kerrostaloasuntojen ja omakotitalojen korjauksiin on normaali vanheneminen tai kuluminen.

Toiseksi yleisin syy remontille on halu saada asunnosta nätimpi. Kolmannella sijalla on laatu- tai varustustason parantaminen.

Myöskään asunto-osakeyhtiöiden korjaustilastoissa ajan mittaan syntyneet home- tai kosteusvauriot eivät ole lähelläkään kärkeä. Harvinaisia ovat myös remontit, joiden tärkeimmäksi syyksi ilmoitetaan huono sisäilma.

Korjaaminen työllistää, sillä ostetun työn osuus kustannuksista on kolmanneksen luokkaa. Omaa tai talkootyötä ei ole laskettu mukaan korjauskustannuksiin. Omistusasuntojen remonteissa tehtiin viime vuonna yli 10 miljoonaa työpäivää itse tai talkoina.

Omistusasunto on yleensä suomalaisen suurin ja tärkein sijoitus. Kun korot ovat olleet pitkään alhaalla, on omaan asuntoon käytettyä rahaa pidetty hyvänä satsauksena.

Remonttirahaa ei välttämättä takaisin saa, mutta asunnon myynti voi olla helpompaa.

”Omistusasunto on yleensä suomalaisen suurin ja tärkein sijoitus.”