Koulutus on investointi, ei kuluerä

Koulutuspalvelut nähdään usein harmillisesti vain suurena menoeränä. Jo nyt se vie suuren osan kaupungin varoista, ja sote-uudistuksen siirtäessä terveyspalvelut pois kaupungilta koulutuksen osuus korostuu entisestään.

Koulutukseen käytetyt rahat eivät kuitenkaan häviä taivaan tuuliin: toivon raumalaisten pysähtyvän miettimään, mitä kaikkea tärkeää niillä saadaan aikaan.

Kaupungilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen laatuun. Isommilla määrärahoilla palkataan enemmän opettajia ja saadaan pienennettyä ryhmäkokoja.

Pienemmässä ryhmässä opettajalla on enemmän aikaa auttaa jokaista opiskelijaa. Ryhmäkoot vaikuttavat myös opettajien mahdollisuuksiin havaita ja ehkäistä koulukiusaamista.

Määrärahat vaikuttavat myös käytössä oleviin välineisiin ja tietotekniikkaan. Uudet opetussuunnitelmat painottavat tutkivaa ja kokeellista opiskelua, mutta ilman välineitä se ei ole mahdollista.

Välineiden lisäksi rahaa voidaan käyttää vapaaehtoisten oppiaineiden tarjoamiseen. Mahdollisuus valita syventäviä kursseja tai opiskella kieliä englannin ja ruotsin lisäksi riippuu kaupungin rahoituksesta.

Koulutukseen käytetyt rahat tuovat säästöjä muualla. Kun ryhmäkoot ovat riittävän pieniä ja tukiopetusta sekä oppilaanohjausta on tarjolla, vaikeissakin tilanteissa olevista opiskelijoista voidaan pitää huolta.

Peruskoulussa mukana pysyminen ja opiskelupaikan löytäminen heti sen jälkeen ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja vähentää esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarvetta. Syrjäytyvä nuori aiheuttaa paljon enemmän kuluja ja murhetta kuin hänen koulunkäyntinsä tukeminen ajoissa.

Koulut voivat myös edistää yrittäjyyttä. Ympäri Suomen on ammattikouluissa ja lukioissa käynnissä erilaisia projekteja, joilla opastetaan nuoria yrityselämään ja tuetaan heitä perustamaan omia yrityksiä. Tällaiset projektit vaativat rahaa, jotta niitä voidaan järjestää pakollisten kurssien ohella. Ne kuitenkin maksavat itsensä parhaimmillaan monin kerroin takaisin, jos tuloksena edes silloin tällöin syntyy toimiva yritys.

Tiukassa taloustilanteessa on tietysti säästettävä myös koulutuksesta. Kaupungin päätöksentekijöihin tarvitaan entistä enemmän koulutusalan asiantuntijoita, jotta järkeviä säästökohteita löytyy ja samalla uskalletaan käyttää rahaa laadun turvaamiseen.

Raumalla on säästetty kiinteistöjen määrästä yhdistämällä ja lakkauttamalla kouluja, mutta viime vuosina säästöt ovat alkaneet keskittyä yhä enemmän koulutuksen laatuun. Jotta siihen on varaa jatkossa panostaa, on etsittävä luovia ratkaisuja.

Monet Rauman koulukiinteistöt seisovat iltapäivisin ja iltaisin tyhjinä – toimintoja yhdistämällä voisi syntyä säästöä laadusta tinkimättä. Kaupunki voisi myös selvittää, onko sen mahdollista ostaa toimintoja kouluilta niin, että se samalla tukisi opiskelijoiden oppimista. Esimerkiksi lukiolaiset voisivat mitata meriveden laatua kaupungin puolesta parin kurssin hinnalla. Opiskelijat oppisivat, kaupunki säästäisi ja työt tulisivat tehtyä.

Raumalla on erinomaiset edellytykset olla menestyvä koulutuskaupunki. Kaupungissamme toimii suurlukio, ammattikoulu, Turun yliopiston alainen opettajankoulutuslaitos sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kampus. Laadukas koulutus on vetovoimatekijä, jonka takia nuoret muuttavat ja lapsiperheet jäävät Raumalle.

Näin kaupunkiin saadaan lisää veronmaksajia ja yrityksille asiakkaita.

Viime vuosina säästöt ovat alkaneet keskittyä yhä enemmän koulutuksen laatuun.

Otso Huuska

Lehtori, Rauman Lyseon lukio