Lasten oikeudet EU:n talouspolitiikkaan

Lasten hyvinvoinnin teemat näkyvät heikosti EU:n politiikassa. Unionin roolia lasten hyvinvoinnin edistämisessä on vahvistettava ja selkiytettävä.

EU pyrkii edistämään talouskasvua ja työpaikkojen luomista vuoteen 2020 mennessä Eurooppa 2020 -strategialla. Tavoitteena on, että EU:n taloudellinen kasvu on kestävää ja syrjimätöntä. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumisen koordinoimiseksi unionissa otettiin vuonna 2011 käyttöön talouspolitiikan jokavuotinen EU-ohjausjakso. Eurooppalainen ohjausjakso on vuosittainen prosessi, jolla unioni valvoo jäsenmaidensa talouspolitiikkaa. Euroopan komissio ja neuvosto arvioivat jäsenvaltioiden finanssi- ja rakennepolitiikkaa, antavat suosituksia ja valvovat niiden toimeenpanoa.

Vuonna 2013 komissio julkaisi lapsiköyhyyden torjumista koskevan suosituksen ``Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre``. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari asettaa osaltaan tärkeitä tavoitteita lasten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Lapsiin kohdistuvien investointien merkitys yhteiskunnan kehittymisen ja kasvun kannalta on siten tunnistettu. Sen sijaan mainittujen asiakirjojen vaikuttavuus näyttää jääneen vähäiseksi. Samoin tavoitteiden edistämistä ja seurantaa varten luotu EU-ohjausjakso on kansallisella tasolla liian tuntematon mekanismi.

Lasten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta EU-ohjausjakso ei toimi tehokkaasti. Lapsen oikeuksia EU:ssa edistävä Eurochild-järjestön mukaan vuonna 2017 kommissio ei esittänyt yhtäkään sellaista maakohtaista suositusta, jossa lapsiköyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen olisi ollut nimenomaisesti mainittuna. Komission laatimissa maakohtaisissa suosituksissa korostuvat lyhyen aikavälin taloudellinen kasvu pitkän ja keskipitkän tarkastelujakson vaativien sosiaalisten kysymysten analysoinnin sijaan.

Suomen maaraportissa talouden kehityksen tarkastelussa painottuivat myös tänä vuonna kilpailu- ja työllisyysnäkökulmat esimerkiksi lapsiköyhyyden jäädessä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Lasten hyvinvoinnin ja eriarvoistumisen ehkäisemisen kannalta tärkeitä seikkoja, kuten päivähoitoon osallistumisen astetta ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta, tarkastellaan maaraportissa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa. Varhaiskasvatus kiinnittyy ennen kaikkea työllisyysasteen vahvistamiseen. Ongelmana on, ettei indikaattoreiden osoittamia tuloksia analysoida raportissa tarkemmin. Toisaalta komissio kiinnitti koulutusmenojen merkittäviin leikkauksiin huomiota Suomen viimeisimmässä maaraportissa. Tätä ei kuitenkaan huomioitu Suomelle juuri annetuissa suosituksissa.

Vaikka ohjausjakson keskiössä on ymmärrettävästi taloudelliset näkökulmat, olisi tärkeää muistaa, että EU:n sosiaalisia tavoitteita on täsmennetty ja laajennettu edelleen sosiaalisten oikeuksien pilarissa. Mikäli nämä tavoitteet eivät näy jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinoinnissa, on suuri riski, että esitetyt tavoitteet jäävät vain kauniiksi puheiksi ilman todellista vaikuttavuutta.

Lasten hyvinvointi on nyt syytä nostaa entistä vahvemmin EU:n agendalle. Unioni on sitoutunut suojelemaan lasten oikeuksia ja edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Useimmilla päätöksillä on vaikutuksia lapsiin ja perheisiin, suoraan tai välillisesti. Lapsiin investointi ja huono-osaisuuden kierteen katkaiseminen on myös yksi ratkaiseva tekijä Euroopan tulevaisuuden kannalta.

EU-ohjausjakso ei saa jättää lasten asioita ulkopuolelle. Suomella olisi mahdollisuus toimia esimerkkinä ja nostaa lasten oikeudet, lasten hyvinvointi ja ylipäätään lasten asiat poliittiseen keskiöön. Näyttää samalla esimerkkiä niille jäsenmaille, joissa polarisoituminen on edennyt Suomea pitemmälle. Hyvinvoivana valtiona meillä on tähän myös velvollisuus. Viimeistään tämä on tehtävä ensi vuonna Suomen EU-puheenjohtajuuskautena, se on palvelus Suomelle itselleen ja koko Euroopalle.

Hanna Heinonen

puheenjohtaja, Eurochild

Tuomas Kurttila

puheenjohtaja, Euroopan lapsiasiavaltuutetut (ENOC)