Luvassa vilkasta keskustelua Suomen politiikan syksyssä

Some-keskustelut käyvät vilkkaana, mikä tarkoittaa ilmeisesti vilkasta syksyä politiikkarintamalla.

Paikallisesti pohditaan, kuka kunnostautui kylien asuttuna pitämisessä, valtakunnallisesti taas pidetäänkö koko Suomi pitää asuttuna jne.

Työllisyystilanteen parantumisesta myös on erilaisia mielipiteitä siitä kuka tai ketkä loivat työpaikat, joilla hallituksen työllisyystavoitteet saatiin lähes saavutettua.

Yritykset tuskailevat osaavan työvoiman saannin kanssa, koulutusjärjestelmää uudistetaan suuntaan, jossa yritykset itse kouluttavat työtekijät kustannuksellaan olettaen, että pystyvät ammattiin oppimisen jälkeen pitämään työntekijän.

Lomakauden jälkeen alkaa taas uskottavien lupausten anto, joilla vakuutetaan äänestäjiä tulevissa vaaleissa. Ensin tulevat seurakuntavaalit, sitten maakuntavaalit ja viimeksi tosi poliitikoille eduskuntavaalit.

Normien purkutalkoot ovat olleet pääosin onnistuneita, toki jotain tarkennuksia pitäisi tehdä.

Kunnilta vähenee päätöksenteko sote-uudistuksen myötä, mutta jotain on tullut tilalle kaavoituksen ja rakentamisen ohjailuun. Tällä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia kuntien elinvoiman kannalta.

Hankintalakiin on tehty parannuksia viime vuosina. Toki tälläkin saralla pitäisi jatkaa kiireesti, jotta yritykset pääsevät pitkäjänteisesti kehittämään toimintojaan.

Toimituksen laatuun ja lopputuotteen pitkäaikaiseen toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Kuitenkaan unohtamatta, että uudella aloittavalla yrityksellä ei ole historiaa vaan laaduntuottokyky pitäisi osoittaa muilla keinoilla. Hinta ei saisi olla se valintakriteeri, mitä pääsääntöisesti käytetään.

Rakentamisessa, missä koko työikäni olen puuhastellut, meno ei oikein näytä hakevan oikeita uria, ainakaan laadun suhteen.

Valvontaa ja määräyksiä lisätään, mutta jotenkin laadulliset ongelmat putkahtelevat aina uudelleen.

On puhuttu elinkaariajattelusta. Toki ei niinkään, onko elinkaari kymmenen vuotta vai tavoitellaanko edes 30–40 vuoden elinkaarta.

Selvää on, että pieniä pintaremontteja tarvitaan ainakin julkisissa kohteissa käytöstä johtuen kymmenen vuoden välein.

Jarmo Sallila

Yrittäjä