Metsät nousukiidossa välilaskun jälkeen

Jorma Hinkkanen koki metsäluonnon monimuotoisuuden olevan syöksykierteessä (LS 5.1.) metsien lisääntyvän käytön myötä.

Uhanalaisia metsälajeja Suomessa on Hinkkasen mainitsemat 814 lajia. Kokonaisuus tulee huomioida: maassamme elää arviolta 45 000 lajia, joista puolet metsissä. Tutkimus kertoo metsälajien uhanalaiskehityksen olevan kaikista elinympäristöryhmistä positiivisinta.

Kehitys ei ole sattumaa, vaan työ talousmetsien luonnonhoidossa tuottaa tuloksia. Säästöpuut, suojakaistat ja luontokohteiden huomiointi ovat metsänhoidon arkipäivää. Puuston monilajisuuden voi todeta katsomalla ulos.

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus totesivat sekä hakkuiden kasvattamisen, että monimuotoisuuden lisäämisen olevan mahdollista. Luonnonhoidon kehittäminen jatkuu, ja uusin tieto vaikkapa lahopuusta viedään käytäntöön. Joka tapauksessa monimuotoisuuden turvaamiseen on panostettu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin mihinkään muuhun metsätalouden osa-alueeseen.

Metsävaramme ovat liki kaksinkertaistuneet muutamassa vuosikymmenessä. Kasvu kiihtyy edelleen. Kiitos kuuluu hyvälle metsänhoidolle, jonka ansiosta myös järeän puun määrä tulee lisääntymään metsissämme. Hyvin hoidettu metsä kasvaa parhaiten ja on samalla tehokas hiilinielu.

Metsälaki on mahdollistanut Hinkkasen suosiman jatkuvan kasvatuksen jo parin vuoden ajan. Vaihtoehtoisten metsänkäsittelymuotojen määrä kasvaakin, ja samalla metsäluonto hyötyy. On mielenkiintoista seurata, miten kehitys vaikuttaa myös puun hinnoitteluun. Päätöksen hakkuutavasta tekee joka tapauksessa metsänomistaja tavoitteidensa mukaisesti. Kaikki tavoitteet ovat oikeita.

Metsien suojelualoissa olemme johtavia maita. Metsänomistajat ovat taanneet hyvän kehityksen vapaaehtoisen METSO-suojelun kautta. Metsä- ja ympäristöväki on vedonnut useasti METSO-varojen lisäämiseen. Yhteistyössä on voimaa, ja joulun alla hallitus myönsikin pienen lisärahoituksen.

Suojelun rahoitusta täytyy joka tapauksessa kehittää. Ministeri Tiilikainen kutsui eri tahoja miettimään uusia monimuotoisuutta turvaavia keinoja metsien käytön kasvaessa. MTK ja metsänhoitoyhdistykset toivat pöytään ehdotuksen suojelusäätiöstä, jonka kautta kaikki tahot ja ihmiset voisivat osallistua suoraan metsien suojeluun. Myös kaikki suojelujärjestöt ovat tervetulleita kehittämään toimintamallia.

Metsistä riittää kaikille, niin uhanalaisille eliölajeille kuin Suomen talouden nousukiitoon. Metsätalous on ennen kaikkea myös elinkeino, ja metsänomistajien tekemät investoinnit metsiinsä tulee voida realisoida. Metsänomistaja itse päättää, miten hän sen tekee.

Markus Nissinen

ympäristöasiantuntija, MTK-metsälinja, Pori, Satakunnan metsänhoitoyhdistykset