Mitä varakkaammat eläkeläiset tekevät?

Varakkain kymmenesosa kotitalouksista omistaa melkein puolet suomalaisten nettovarallisuudesta, ja varallisuuserot ovat hieman kasvaneet viime vuosina. Siinä keskeisimmät nostot Tilastokeskuksen viime viikolla julkistamasta varallisuustutkimuksesta (LS 6.6.).

Suomessa rikkaimpaan kymmenykseen riittää 485 000 euron nettovarallisuus. Nettovarallisuus tarkoittaa varojen ja velkojen erotusta.

Vajaa puoli miljoonaa ei tavattoman suuri omaisuus ole, kun puhutaan kotitaloudesta, ei yhdestä ihmisestä.

Suomalaisten varallisuudesta noin puolet on kiinni omassa asunnossa. Kun ynnätään yhteen asunnon, autojen, kesämökin tai veneen arvo, niin sadoista tuhansista euroista puhutaan.

Varakkaimmilla on yleensä myös finanssivarallisuutta, esimerkiksi osakkeita. Viime vuosina nähty varallisuuserojen kasvu selittyy pitkälti juuri niillä. Osakekurssit ovat nousseet.

Vähemmälle huomiolle tilastopaketista uutisoitaessa jäi se mielenkiintoinen fakta, että varakkaimpia ovat Suomessa eläkeläiset, tarkemmin sanottuna 65–74-vuotiaiden kotitaloudet. Tämän ryhmän nettovarallisuuden mediaani oli yli 200 000 euroa, ja nettovarallisuus kasvoi keskimäärin 14 000 euroa kolmessa vuodessa.

Ruuhkavuosia elävien 35–44-vuotiaiden kotitalouksien nettovarallisuus sen sijaan pieneni edellisestä tutkimuksesta 13 000 euroa, ja jäi alle 10 000 euroon.

Ongelmia on näköpiirissä, ellei tätä kehitystä saada kääntymään. Tämä yhteiskunnan kannalta elintärkeä ryhmä ei saisi nääntyä taakkojensa alle.

Kolikolla on aina kääntöpuolensa. Se ei tietenkään ole ongelma, että eläkeläiset ovat varakkaampia kuin palkansaajat. Se on korkeintaan positiivinen ongelma.

Suomen taloudelle ja työllisyydelle uusi ilmiö on uusi mahdollisuus. Mihin varakkaat eläkeläiset haluavat kokoon saamaansa varallisuutta käyttää?

Sen miettimisessä on markkinarakoa.

”Eniten varallisuutta Suomessa on 65–74-vuotiaiden kotitalouksilla.”