Miten nuoret miehet saataisiin töihin?

Taantuma on selätetty, iloitsi Suomen pankki joulukuussa.

Piristymisen merkit Suomen taloudessa ovat vahvistaneet luottamusta talouteen. Lisäksi kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä ja rahapolitiikka tukee kasvua.

Mahtavasta joululahjasta ei kuitenkaan voi puhua.

Suomen talous kasvoi viime vuonna puolisentoista prosenttia. Tämän vuoden kasvuksi veikataan vajaata prosenttia.

Kuukausia kestäneellä väännöllä syntyneen kilpailukykysopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät taloudessa vasta viiveellä.

Jos ylipäätään näkyvät.

Viennin vedon vahvenemista odotellessa kiky-sopimus heikentää tänä vuonna yksityistä ja julkista kulutusta. Se on huono asia, sillä pieni talouskasvumme on ollut pitkälti kotimaisen kysynnän ansiota.

Näin heikko talouskasvu ei riitä korjaamaan tulojen ja menojen välistä epätasapainoa, joten julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.

Valtio ja kunnat siis velkaantuvat lisää.

Tunnusluvuista työllisyys on se, joka tavallista suomalaista eniten kiinnostaa ja koskettaa.

Koko maan työttömyysaste on laskenut jo reilusti alle kymmeneen prosenttiin, mutta mitään suurta työllistymisloikkaa ei ole näköpiirissä. Rakenteelliset ongelmat näkyvät selvästi. Avoimiin työpaikkoihin vaaditaan erilaista ammattitaitoa kuin useimmille työttömille on kertynyt.

Työt ovat osin ”väärässä” paikassa. Töiden perässä muuttaminen on usein käytännössä hankalaa, kun elämä on rakentunut tietylle alueelle. Muuttokynnystä nostaa, etteivät työpaikat ole entiseen tapaan pysyviä tai edes pitkäaikaisia.

Suurin ongelma on nuorten miesten työttömyys, joka on korkeampaa kuin muissa Pohjoismassa. Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan siitä uhkaa tulla vuosikymmenien vahinko.

Liikasen mielestä nyt tarvitaan mielikuvitusta ja kannustimia, jotka suosivat työnhakua ja koulutusta.

Jäämme odottamaan hallituksen kannustavia avauksia.

”Taantuma on selätetty, iloitsi Suomen pankki joulukuussa.”