Osaaminen ja työ kaikki kaikessa

Keväisen pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvua. EK:n suhdannebarometrin tulos oli samansuuntainen.

Samaan aikaan työikäisten osuus väestöstä pienenee edelleen tulevina vuosikymmeninä. Nuorten osuuden vähentyessä on osaamisella ja aktiivisuudella yhä suurempi merkitys.

Osaamisvaje on jo tässä ja nyt. Sitä ei suinkaan ratkaista vain teknologisin ratkaisuin kuten tekoälyllä. Tarvitaan elinikäistä opiskelua ja oppimista tämän päivän tarpeisiin sekä huomisen teknologioiden hyödyntämiseksi.

Suomessa on ikäluokkien kokoon nähden runsaasti aloituspaikkoja korkeakouluihin, mutta valmistuminen on hidasta tai opinnot jäävät kesken. 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuudessa olemme alle OECD-maiden keskiarvon. Opiskelupaikkoja on kasaantunut samoille henkilöille ja osaamista täydennetään korkeakoulututkinnoin.

Lausuntokierroksella on opetusministeri Grahn-Laasosen valmistelema esitys, jolla parannettaisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa. Laissa mahdollistettaisiin ympärivuotinen haku, kuten ammattikoulujen kohdalla on jo tehty, tilauskoulutus sekä moduulien hyödyntäminen täydennyskoulutuksena. Nämä ovat konkreettisia edistysaskeleita osaamisvajeen umpeen kuromiseksi.

Koulutuksen ja työmarkkinoiden uudistaminen sopeuttaa työn murrokseen ja koko yhteiskunnan muutokseen. Muutos on tänään hitaampaa kuin huomenna. Toimia tarvitaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin haasteisiin.

Tulevaisuuden kilpailukykymme kannalta on yhä olennaisempaa, ettemme sano ”ei” uusille asioille, vaikka ne tuntuisivatkin ensin vieraalta. Suomalaisen teknologian ja osaamisen hyödyntäminen ei saa jäädä kiinni lainsäädännön jähmeydestä. Referenssit ovat tarpeen vientimarkkinoilla, joten kotimaan toimintaympäristön tulee taipua kokeiluun ja innovointiin. Osaamisen vaaliminen ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen ovat riippuvaisia toisistaan.

Nykyhallituksen jopa mahdottomaksi povattu tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ollaan saavuttamassa. Myös Satakunnassa työttömyys on laskenut reippaasti, yhä useammalla on töitä ja nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisessä ollaan oikealla uralla. Alueiden elinvoima syntyy yrityksistä ja niissä tehtävästä työstä. Osaavat tekijät ovat kasvun moottori.

Suomi on korkeasuhdanteessa, mutta se ei jatku loputtomiin. Meillä meni 10 vuotta saada kiinni menetetty talouskehitys. Uudistuksia on jatkettava. Työllisyys on saatava pohjoismaiselle tasolle, jotta myös lastemme eläkepäivät olisivat turvatut. Kestävä, yli sukupolvien ulottuva hyvinvointiyhteiskunta vaatii työntekoa, yrittäjyyttä sekä heikoimmista välittämistä.

Osaamisvajetta on kurottava umpeen, jotta meillä on jatkossa oikeat tekijät oikeissa paikoissa. Hyvinvointimme on turvattu jatkossakin, kun uskallamme olla uteliaita, teemme töitä kestävän tulevaisuuden eteen ja uskomme ihmisten haluun luoda yhteistä hyvää.

Anne-Mari Virolainen

Kirjoittaja on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri. Hän puhuu Raumalla Tulevaisuus-seminaarissa 17.8.2018 Kivikylä Areenalla.