Palanderille pikapotkut Wuojoelta

Vuojoen asemarakennus ja sen vieressä ollut makasiini purettiin 1990-luvulla.

Wuojoen ensimmäinen asemapäällikkö ei kauaa ehtinyt virassaan toimia. Telegrafisti Uno Palander valittiin virkaan 14.4.1897 lukien, mutta hänet erotettiin jo 17.6. samana vuonna.

Mies oli 7.6. poistunut mitään ilmoittamatta ja luvatta toimestaan sekajunan n:o 1 kanssa piletittä Peipohjaan ja palannut vasta illalla junalla huolimatta siitä, että oli aamulla kuitannut sähköteitse annetun tiedon iltapuolella kulkevasta ylimääräisestä junasta.

Kun samana päivänä oli paljon matkustavaisia sekajunissa myös Vuojoelta eikä pilettejä myyty säännönmukaista puolta tuntia ennen junan lähtöä, viivästytti herra Palander junaa osaksi huolimattomuutensa tähden useampia minuutteja.

Tästä päätettiin antaa kirjallinen varoitus uhalla, että jos tuollainen törkeä laiminlyönti vielä tapahtuu, ryhdytään palveluohjesäännön mukaisiin toimenpiteisiin.

Asemapäällikkö
poissa ilman syytä

Kesäkuun 15. päivänä, siis ainoastaan 8 päivää edellä kuvatun tapahtuman jälkeen, tavarajunan tultua Raumalle, ilmoitettiin liikennepäällikölle, että Wuojoella ei ollut asemapäällikköä.

Hänen sijastaan junan otti vastaan ja poislähetti eräs herra Alftan, joka saman kesäkuun 11. päivänä oli erotettu koetteeksi otetusta Rauman aseman toisen kirjurin toimesta. Erottamisen syynä oli kassassa havaittu vajaus.

Tapauksesta tehdyssä kuulustelussa kävi selville, ettei asemapäälliköllä ollut mitään laillista estettä virkansa hoitamiseen tuolloin.

Kesäkuun 16, päivänä pidetyssä tilien ja kassan tarkastuksessa huomattiin kassan olevan näennäisesti kunnossa, mutta eräällä kauppias Haunisella oli rahtia maksamatta. Häneltä  oli maksamatta myös makasiinivuokra asemalla liian kauan olleista tavaroista, jos kohta tavarat jo aikoja ennen oli poistettu.

Kokouksessaan toimikunta, jolle liikennepäällikkö selvitti asiat, katsoi yksimielisesti herra Palanderin virheen siksi raskauttavaksi, ettei muu rangaistus voi tulla kysymyksen kuin kohta virasta erottaminen.

Päätöksen liikennepäällikkö pani seuraavana päivänä eli kesäkuun 17. p:nä pani täytäntöön. Koska rautatien rakennustoimikunnalla ei ollut mitään erityistä ohjesääntöä, se oli noudattanut päätöksessään rautatiehallituksen valtionrautateille vahvistamaa ohjesääntöä.

Palander valitti ruotsiksi erottamisestaan suomenkieliselle Rauman kaupunginvaltuustolle, joka selvitykset saatuaan päätti jättää valituksen huomioonottamatta.

Seuraajankin työ
päättyi toilailujen takia

Palanderin tultua erotetuksi Wuojoen asemapäällikön virasta hänen tilalleen siirrettiin Eurajoen ensimmäinen asemapäällikkö Johan Julius Grönlund, joka hoiti virkaa 1897-1899.

Mies tuli Lappeenrannasta Eurajoelle 1897, sai toilailujensa jälkeen pyytämänsä virkaeron 30.4.1899 lukien ja ”kohtuullisen todistuksen”. Mies muutti kirjansa Akaan pitäjään 18.5. samana vuonna.

Vuojoen kolmas asemapäällikkö oli Porvoossa 1861 syntynyt perheellinen Vihtori Vilhelm Stormbom 1899-1918.. Hän siirtyi asemalleen Rauman aseman toisen kirjurin tehtävistä.

Vuoden 1918 tapahtumien vuoksi mm. Stormbom katsottiin eronneen rautatien palveluksesta, koska hän oli ”alistunut palvelemaan kansalaissodan aloittaneiden kapinallisten asettamia toimihenkilöitä.” Stormbom muiden mukana anoi johtokunnalta pääsyä takaisin virkaan, mutta hänenkään kohdalla ei siihen tuolloin suostuttu.

Sen sijaan valtuusto päätti johtokunnan esityksestä 5.12.1918 maksaa hänelle avustuksia kolmen vuoden aikana tulevan tammikuun 1. päivästä lukien neljästi vuodessa.

Mauri Rautavuoren mukaan väliaikaiseksi aseman hoitajaksi Vuojoelle nimitettiin Emil Ahola v.1918.

Rautatiejohtokunta valitsi 5.12.1918 perheellisen kirjuri Juho Raution Wärtsilästä Vuojoen neljänneksi asemapäälliköksi. Mies hoiti virkaa 1918-1934.

Vuojoen viides asemapäällikkö 1934-1938 oli Johan Bertel Seiskari, alk. Söderlund. Hän oli aikaisemmin toiminut Eurajoen asemapäällikkönä.

Seiskaria Vuojoen asemapäällikkönä seurasi raumalainen perheellinen II pl:n sähköttäjä Eino Aarne Oskari Rinko, alk. Ringblom, 1838-1958.

MIehitys loppui
kesäkuussa 1969

Seitsemäs ja samalla viimeinen Vuojoen asemapäällikkö oli Sven Artturi Tuomisalo, alk. Häggvist, 1958-1965.. Mies oli aiemmin toiminut Eurajoen asemapäällikkönä. Hän siirtyi Vuojoelta perheineen Äetsään v.1965.

Vuojoki alenettiin 1965 pysäkiksi, jota hoiti asemamestari Olavi Linnaluoto 1965-1969. Miehitys poistettiin paikalta 1.6.1969 ja Vuojoesta tehtiin seisakevaihde,

Liikennepaikan tavara- ja henkilöliikenne lopetettiin 1988.

Vuojoen asemarakennus ja sen vieressä ollut makasiini purettiin 1990-luvulla.

Vuonna 1999 tämä vanha liikennepaikka lopetettiin ja uusi samanniminen junien kohtauspaikka avattiin noin 2 km vanhalta Vuojoen asemalta Raumalle päin.

Aikaisemmissa suunnitelmissa oli ollut junakohtauksen säilyttäminen vanhan aseman ratapihalla.