Rahastusta vai turvallisuustyötä?

Ehdotus päivitetystä tieliikennelaista annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuussa.

Lakiluonnos on ehtinyt herättää jo etukäteen melkoisesti keskustelua.

Erityisesti rangaistuskäytäntöjen muutos on pohdituttanut.

Jos laki toteutuu luonnoksen esittämässä muodossa, voi jatkossa pienikin ylinopeus tuntua kukkarossa.

Kyse ei kuitenkaan olisi päiväsakko tai rikemaksu vaan hallinnollinen kiinteä virhemaksu.

Tähän tyytymätön ei veisikään asiaansa enää käräjäoikeuteen vaan muutoksia puitaisiin hallinto-oikeudessa.

Kysymys on pitkälti periaatteellinen. Pienten ylinopeuden muuttaminen hallinnolliseksi maksuksi käytännössä poistaa niistä myös väärinteon tai rikkomusten leiman.

Jos kukkaro kestää, voi jatkossa ajaa säännöllisesti sopivasti yli sallittujen nopeuksien. Painava kaasujalka olisi jatkossa vain taloudellinen asia.

Rangaistuksilla ja ajokortin määräaikaisen menettämisen pelolla on ainakin tähän asti uskottu olevan liikenneturvallisuutta parantava vaikutus.

Kun virkavaltaa ei jatkossakaan riitä tasaisesti kaikkialle, on osasta tieosuuksia tulossa väistämättä sinnepäin olevien ajonopeuksien kiitoratoja.

Liikenteen turvallisuuden takaaminen perustuu pitkälti ennakoitavuuteen. Säännöillä ja määräyksillä varmistetaan, että kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja käytänteitä.

Tässä vaiheessa saatujen tietojen perusteella valtion pohjaton rahantarve on kuitenkin nyt lyömässä poskelle näitä tavoitteita.

Vääräksi tuntemaansa 100 euron kiinteään maksuun oikaisua hallinto-oikeudesta hakeva joutuu maksamaan asian vireille saamiseksi 250 euron maksun. Ainakin nykytaksojen mukaan.

Kännykästä tuntuu olevan todellakin vaikea irrottaa. Tähän johtopäätökseen tulee, jos tiedot älypuhelimen käytön osittaisesta sallimisesta liikennevaloissa pitävät paikkansa.

Puhelinta saisi seurata, jos ajoneuvo on pysähdyksissä esimerkiksi odottaen valojen vaihtumista. Seuraa siinä sitten, ettei suojatieltä ole ketään lähestymässä tai jonkun vihreät jääneet kovasti vanhoiksi.