Rajuinta on ajan riento

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Raju on ajan riento.

Tunnustan aloittaneeni jutun noilla sanoilla ennenkin.

Miellyin lauseeseen jo nuorena toimittajaopiskelijana, kun luin Erkki Raatikaisen muistelmakirjaa. Vuonna 1982 julkaistun kirjan nimi oli juuri tuo, Raju on ajan rien­to. Se tuntui kiteyttävän paljon olennaista ja ajankohtaista yhteiskunnan, politiikan ja median tilasta.

Maailman muutokset eivät suinkaan hidastuneet saati laantuneet. Niinpä Raatikainen antoi neljä vuotta myöhemmin kirjalleen nimen Rajumpi on ajan riento.

Aika usein olen sittemmin leikitellyt ajatuksella miten mies ristisi kirjojaan mikäli vielä eläisi ja kirjoittaisi. Kaikkein rajuinta on ajan riento? Se olisi käytetty jo vuosikymmeniä sitten…

Vanha hokema tuli mieleen viime keskiviikkona, kun Pori Jazzin uuden toimitusjohtajan haastattelusta nousi kova kohu.

Niin kova, että toimari sai potkut jo ennen kuin haastattelu ehdittiin painaa lehteen. Ja ennen kuin toimari ehti olla päivääkään hommissa.

Hirtehisesti olisi voinut todeta, että siinä jäi pää vetävän headhunterin käteen. Paitsi ettei voinut, sillä Pori Jazzin hallitus otti virheen täysin omaan piikkiinsä. Rekryfirma teki vain soveltuvuustestit.

Kysyä sopii, mitä kohu ja sen seuraukset kertovat suvaitsevaisuudesta.

Erkki Raatikaiseen viitataan muuten Juha ”Junnu” Vainion laulussa Käyn ahon laitaa: ”Enkä välitä mä kuulla yhtään uutista, sen Raatikaisen tuutista.” Se tuutti on tietenkin Yleisradio, jonka pääjohtajana Raatikainen oli koko 1970-luvun.

En tiedä, mutta veikkaan, että kyseinen kesähitti noin 40 vuoden takaa kuullaan pian Fåfängassa. Rauman kesäteatterissa ensi viikon perjantaina ensi-iltansa saava Sellaista elämä on -musiikkinäytelmä kertoo hittinikkari Junnun elämästä.

Puheena olevan biisin Vainio lauloi itse. Junnun sanoituksilla listojen kärkeen ponkaisivat yhteen aikaan suunnilleen kaikki suomalaisen pop- ja iskelmätaivaan tähdet.

Rajua rientoa on nähnyt ja kokenut amerikkalainen muusikko Daryl Davies, joka kävi soittamassa Rauma Bluesissa seitsemän vuotta sitten.

Mustan muusikon kotivarastoon on kertynyt 40 Ku Klux Klanin valkoista viittaa. Niitä ovat lahjoittaneet valkoisen vihajärjestön jäsenyydestä luopuneet.

Davis halusi tietää, miksi jotkut valkoiset vihaavat häntä ja pitävät mustaa ihmistä alempiarvoisena. Vastausta hän ei hakenut kirjoista saati netistä, vaan suoraan klaanilaisilta.

”Rasistisen ajattelun takana on useimmiten tietämättömyys, mutta ennen kaikkea altistumisen puute. Moni klaanilainen ei yksinkertaisesti tunne erilaisia ihmisiä”, Davis kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

”Kysyä sopii mitä kohu ja sen seuraukset kertovat suvaitsevaisuudesta.”

Kirjoittaja on

Marva Median päätoimittaja