Rakkaus ja sota

Kuva: Esa Urhonen

Suomi 100 -juhlavuoden elokuva Tuntematon sotilas on jo kolmas elokuva Väinö Linnan samannimisestä romaanista.

Missä viipyy elokuva, joka selvittäisi naisten osallistumista maanpuolustukseen rintamalla ja kotirintamalla, kysyy TV- ja elokuvakriitikko Leena Virtanen (HS 10.12.17).

Sekä miehet että naiset ovat uurastaneet rinta rinnan maansa hyväksi. Siitä huolimatta naisten ansioista ei juuri puhuta eikä niistä liiemmin kerrota historiankirjoissakaan.

Kun Juha Hurme voitti viime vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnon Suomen historiaa omaperäisesti käsittelevällä teoksellaan Niemi, kriitikko Mervi Kantokorpi loihe lausumaan: ”Kunpa Hurme kirjoittaisi jatkoa ja kertoisi myös muijien tarinat.”

Osa kirjailijoista ja taiteilijoista on itsekin pitänyt sukupuolensa pimennossa olettaen, ettei heidän töitään arvostettaisi, jos ne tiedettäisiin naisen tekemiksi.

Näin menetteli myös useilla eri nimimerkeillä kirjoittanut Helena Eeva.

1923 Metsäpirtissä syntynyt Eeva on tullut yleisempään tietoisuuteen vasta viime aikoina, kun hänen elämästään on tehty näytelmiä ja elokuva Rakkaus ja sota (2015).

Dokumenttielokuva kertoo rohkean naisen elämästä itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Helena Eeva kuoli nuorena ja tuntemattomana vain 36 vuoden iässä, mutta monta hänen yli 150 runostaan jäi elämään suosittuina sävelminä, esimerkiksi Georg Malmstenin Lasten liikennelaulu, Tapio Rautavaaran Sunnuntaina sataa aina tai Toivo Kärjen Eron hetki on kaunis (mm. Paula Koivuniemen laulamana).

Varhaislapsuutta lukuun ottamatta Eevan elämä oli varsin rankkaa.

Kun talvisota alkoi, hän ei lähtenyt evakkoon vaan jäi rintamalle. 16-vuotiaana lottana hän jo auttoi kaatuneiden sotilaiden tunnistamistyössä.

Tuntolevyjen etsintä sotavuosina usein pahastikin silpoutuneista vainajista jätti henkiset arvet. Unettomuus ja painajaiset seurasivat häntä aina vuonna 1960 tapahtuneeseen kuolemaan asti.

Sotien jälkeen kaupallisen koulutuksen hankkinut Eeva sai paikan kirjanpitäjänä Helsingissä Musiikki-Fazerilla Toivo Kärjen suosituksesta.

Säveltäjä itse työllisti lahjakasta runoilijaa kymmenien omien sävellystensä sanoittajana.

Dokumenttielokuva Rakkaus ja sota on nuoren naisen kasvutarina, jonka loimena on Helena Eevan sanoittama ja Georg Malmstenin säveltämä Riepumatto.

Laulu päättyy sanoihin: ”Huomaahan sen tämän tästä, et on elo värikästä. Kuinka riepumatto muuta olla vois!”

Tuottaja Erkki Seiron esittelemänä elokuvan pääsee näkemään Laitilan Karjalaseuran järjestämässä näytöksessä ensi viikon lauantaina.

”Sekä miehet että naiset ovat uurastaneet rinta rinnan maansa hyväksi.”

Kirjoittaja on kiinnostunut kotiseudusta ja maailmanmenosta.

raija.banerjee@dnainternet.net