Rauman telakkainvestointien valmistelu virkamiesten vastuulla

Jäänmurtajia RMC:n telakalla.

Kaupunginhallituksen ex-puheenjohtaja Rainer Lehti nosti mielipidekirjoituksessaan (L-S 31.12.2016) esiin aiheellisen kysymyksen telakkainvestointien kannattavuudesta ja siitä, millaisen valmistelun sekä harkinnan pohjalta päätöksiä valtuustossa tehdään.

Rauman kaupunki on investoinut telakan maa-alueiseen sekä irtaimistoon 20 miljoonaa euroa ja nyt suunnitteilla on 8 miljoonan lisäinvestointi satama-altaiden ja edustan syventämiseksi kiinteistön omistajan roolissa. Lisäinvestointi on tarkoitus toteuttaa vuonna 2017, vaikka kaupungin talousarviossa ei ole varauduttu investointiin.

Pääomasijoituksilla kaupunki on kanavoinut varoja myös omistamaansa Rauman Meriteollisuuskiinteistöt -osakeyhtiöön, joka hallinnoi ja vuokraa alueita sekä rakennuksia telakan alueella.

Suunnitteilla on myös uuden monitoimihallin rakentaminen ja vesillelaskujärjestelmän uusiminen (LS 5.12., LS 10.12.), joiden tarpeellisuutta on perusteltu telakan tulevilla laivatilauksilla.

Kaupungin suoria sijoituksia on perusteltu elinkeinoelämän edellytysten kehittämisellä, uusilla työpaikoilla ja kasvavilla verotuloilla. Kiinteistöyhtiön on tarkoitus kattaa investointikustannukset vuokratuloilla, jotka perustuvat pitkäaikaisiin, jopa 30 vuoden vuokrasopimuksiin.

Elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen edellyttää tasapuolisuutta globaalissa kilpailutilanteessa. Kaupungin rooli maanomistajana strategisesti merkittävällä alueella on ymmärrettävä, jotta toimialan yritykset ja alihankkijat voivat vapaasti sijoittua teollisuuspuiston alueelle.

Mielestäni kaupungin perustehtäviin ei kuitenkaan kuulu riskisijoittaminen tai yksittäisen yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen verovaroin, koska se luo perusteetonta kilpailuetua.

Monitoimihalli ja vesillelaskujärjestelmä ovat laivanrakentajan liiketoimintaan sisältyviä perusrakenteita. Jokainen yritys joutuu investoimaan ja kantamaan investoinnista aiheutuvan riskin. Kaupungin rooli investointien rahoittajana useiden vuosien takaisinmaksuajalla sisältää huomattavan ja pitkäaikaisen riskin.

Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan paljon lisää tietoa kuten rahoitus- ja kannattavuuslaskelma sekä riskiarviointi sopimuskumppanina toimivan yrityksen toimintaedellytyksistä ja takaisinmaksukyvystä. Veronmaksajille ja päätöksentekijöille voitaisiin selventää myös jo tehtyjen investointien kokonaismäärä ja pitkän tähtäimen suunnitelma.

Kun kaupunki investoi kokonaan omistamaansa tytäryhtiöön, kuten Rauman Energia tai Rauman Satama -yhtiöihin, voitot kasvattavat omistajan eli emokaupungin varallisuutta ja tuloja. Hyvästä tuloksesta hyötyvät suoraan veronmaksajat. Kun kaupunki investoi telakan alueelle, mahdolliset laivanrakennuksesta kertyvät voitot kartuttavat telakkayhtiön osakkeenomistajien varallisuutta.

Rauman kaupungilla ei ole omistusosuutta Rauma Marine Construction Oy:ssä. Kaupungin telakka-alueeseen sijoittamalle panokselle verotuloin kertyvä tuotto on epävarma, koska telakkateollisuus perustuu lukuisiin alihankintaketjuihin ja pitkälti ulkomaiseen työvoimaan.

Voidaan perustellusti kysyä, kuuluvatko suunnitellut telakkainvestoinnit kunnan toimialaan. Energia- ja satamatoiminnassa kunnilla on sen sijaan pitkä historiansa, jolla on myös lainsäädäntötausta.

Huoli kokonaiskuvan hämärtymisestä on ymmärrettävä. Suunnitelmallisuuden puutteesta ja valmistelun epämääräisyydestä kertoo se, että edellä mainittua usean miljoonan euron investointipakettia ei ole huomioitu lainkaan Rauman kaupungin talousarviossa 2017 tai taloussuunnitelmakaudella 2018–2019. Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtajanakin toimiva kaupunginjohtaja Kari Koski on useamman vastauksen velkaa veronmaksajille.

Voidaan perustellusti kysyä, kuuluvatko suunnitellut telakkainvestoinnit kunnan toimialaan.

Pertti Aaparinne

ekonomi