Sellaista sontaa, ettei pellolle kelpaa

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Haastattelin Tapio Koivukaria vuoden 1918 tapahtumista Raumalla. Kirjailija kun on penkonut paikallishistoriaa ja fundeerannut ihmisten toimintaa noin yleisemmin.

Lauantain Länskärissä julkaistussa jutussa Koivukari kertasi syitä, jotka sata vuotta sitten johtivat punakapinaan. Monilla ihmisillä oli silloin tunne, etteivät he voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

Nyt monella on sama tunne, tuumasi Tapsa, kun istuimme raumalaisessa kahvilassa.

Kirjailijaa huolettaa tutkitun tiedon halveksunta ja populismi, joka tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja. Sellaisia kun ei ole.

Jotkut valtiot, Venäjää nyt erikseen mainitsematta, pyrkivät lietsomaan tyytymättömyyttä muissa maissa ja rapauttamaan sivistysvaltion perusteita.

Koivukari sanoi tulevansa oikein vihaiseksi, kun levitetään epäluuloa muun muassa viranomaisia ja vapaata mediaa kohtaan.

Sellaista sontaa, ettei kelpaa pellollekaan, tuhahti kirjailija.

Anna tunti ajastasi. Minusta se ei ole paljon pyydetty.

Pyynnön esittää Olli Kaukonen, joka päätti niin sanotusti tarttua pujoa varresta. Hän haluaa auttaa pujoallergikkoja, joita Raumalla lienee tuhansia.

Kaukonen sai Rauman Rotaryklubin pujoprojektin järjestäjäksi ja kaupungin vihertoimen mukaan. Parhaillaan houkutellaan yhdistyksiä, taloyhtiöitä ja kaikkia raumalaisia kantamaan pujon kortensa kekoon.

Ideana on kitkeä pujo juurineen omalta lähialueelta toukokuun lopulla ja uudestaan vuoden päästä keväällä.

Sen jälkeen meidän pujon piinaamien on paljon helpompi hengittää.

Kannattaako kadehtia, kysyi ansiosidonnaista päivärahaa saava kaveri. Ymmärsin, että nyt on kyse retorisesta kysymyksestä. Siis sellaisesta, johon ei vastausta odoteta.

Ymmärsin senkin, että kaveria harmittaa. Hän kokee ansainneensa monen vuoden työllä korvaukset, joita nyt nostaa. Kaveri veikkasi, että monet töissä käyvät luulevat ansio-sidonnaisia suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestön mukaan keskimääräinen ansiopäiväraha oli edellisvuonna 1 410 euroa kuukaudessa. Yleensä ansiosidonnaista saa noin puolitoista vuotta.

Kolmen tonnin palkalta työttömäksi jääneen korvaus oli alle 1 700 euroa. TYJ:n tilastojen mukaan päivärahan saajista liki 80 prosenttia oli ansainnut korkeintaan 3 000 euroa kuussa ennen työttömyyttä.

Vain ani harvat saivat ansio-sidonnaista yli 2 000 euroa kuussa. Ja sekin on bruttoluku eli verojen jälkeen käteen jää paljon vähemmän.

”Kirjailija tulee oikein vihaiseksi, kun levitetään epäluuloa viranomaisia ja vapaata mediaa kohtaan.”

Kirjoittaja on Marva Median päätoimittaja