Sinunkin tietojasi tarvitaan

Suomalaisista kerätään tietoja lukuisiin kansallisiin ja paikallisiin järjestelmiin. Hajallaan olevaa tietoa ja siitä kerättyä dataa hyödynnetään tällä hetkellä vain alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli henkilön akuutin ongelman tai vaivan ratkaisemiseen.

Yksittäisen kansalaisen merkitys tiedon tuottajana, hyödyntäjänä ja hallitsijana on mullistumassa. Yhä useampi myös ymmärtää itseään koskevalla datalla olevan jotakin arvoa.

Eri järjestelmiin tallennettu data on arvokasta ja sen nykyistä laajempi hyödyntäminen palvelisi niin yksilöä, terveydenhuoltoa kuin tutkimustakin. Laajat tietovarannot voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin muun muassa laadukkaampien sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon palveluja varten.

Ihmisten kiinnostus omasta hyvinvoinnista ja terveydestä näkyy muun muassa siinä, että lähes jokaisella on jonkinlainen aktiivisuutta mittaava ranneke tai mittari. Laitteiden lisäksi markkinoilla on runsaasti erilaisia terveys- ja hyvinvointiaiheisia mobiilisovelluksia ja palveluita.

Käyttäjä saa dataa omasta liikkumisestaan, ravinnosta ja unen laadusta. Kuinka moni käyttäjä saa tuloksista jotain irti, onkin jo toinen tarina. Usein ammattilaisen näkemys datasta olisikin paikallaan.

Jo lähitulevaisuudessa reaaliaikainen terveysdata voi auttaa esimerkiksi hoitavaa lääkäriä hoitopäätöksissä tuomalla tietoa samankaltaisista verrokkipotilaista: miten tapauksia on aiemmin hoidettu ja miten hoito on onnistunut.

Ensimmäinen ratkaiseva askel terveysdatan hyödyntämisessä otettiin, kun suomalaisten potilaskertomukset saatiin Kanta-palvelun kautta hoitohenkilökunnan käyttöön.

Seuraava iso askel datan hyödyntämiseksi otetaan uusien lääkkeiden ja hoitojen kehittämisessä. Lääkkeiden tutkimus- ja tuotekehityspolku on nykyisin aivan liian pitkä.

Terveysdatan ansiosta tätä polkua voitaisiin olennaisesti lyhentää.

”Lääkkeiden tutkimus- ja tuotekehitys-polku on nykyisin aivan liian pitkä.”