Suomalaiset pulskistuvat edelleen

Perjantaina julkistetun laajan terveystutkimuksen tulokset antavat aihetta sekä tyytyväisyyteen että huoleen.

Pitkään jatkunut suotuisa kansanterveyden kehitys on hidastunut. Syviä ryppyjä otsalle painavat erityisesti kohonneen verenpaineen yleistyminen ja suomalaisten jatkuva pulskistuminen.

Jos lihominen jatkuu tätä vauhtia, on kymmenen vuoden kuluttua joka kolmas suomalainen lihava. Eivätkä tutkijat tässä yhteydessä puhu pienestä ylipainosta vaan tuntuvasta liikapainosta.

Tutkijoiden mukaan plussapuolelle kirjataan kolesterolitasojen laskeminen.

Tsemppaamista tarvitaan edelleen, sillä vieläkin 54 prosentilla miehistä ja peräti 60 prosentilla naisista veren kolesterolipitoisuus on koholla.

Suomi ikääntyy ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että työtä sairauksien ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi tehdään entistä tehokkaammin.

Selvitys antaa viitteitä siitä, että iäkkäät kokevat elämänlaatunsa parantuneen. Vaikka liikuntavaikeudet ovat edelleen melko yleisiä, 80 vuotta täyttäneistä lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita yhden kerrosvälin ilman vaikeuksia.

Jos painot nousevat tätä vauhtia, ovat seuraavan tutkimuksen luvut heikompia.

Syitä suomalaisten lihomiseen on moniakin. Ruuasta saadaan energiaa huomattavasti enemmän kuin tarvittaisiin ja sitä kulutetaan.

Laiskuudesta ja saamattomuudesta ei kuitenkaan ketään saa lähteä syyttämään. Suurin osa paino-ongelmaisista on yrittänyt jos jonkinlaista konstia laihtuakseen.

Tiukat dieetit, hikilenkit ja karkkilakot eivät olekaan se oikea tie kohti painonhallintaa.

Seurauksena saattaa olla vääränlainen suhtautuminen ruokaan, jopa masennusta ja äärimmäisen hankalia elämäntilanteita.

Liikunnan merkitystä ei voi aliarvioida, mutta otsapanta tiukalla ei raitille kannata lähteä. Into lopahtaa alkuunsa.

Parhaimmillaan liikkuminen on sosiaalista ja nautittavaa yhdessä tekemistä. Siitä tulee mukava tapa, kun ei keskitytä ajattelemaan, miten tämä minun painooni vaikuttaa.