Suomella ikää 100 vai 100 000 vuotta?

Lyhyestä valtiollisesta itsenäisyydestä huolimatta Suomella on takanaan pitkä ja monipolvinen historia.

Maan varhaisia vaiheita valottavat kansalliseepos Kalevala ja sen rinnakkaisteos Kanteletar, joiden runot Elias Lönnrot kokosi kansanperinteestä 1800-luvun alkupuolella.

Maailmalla Kalevalaa arvostetaan erityisesti siksi, että sen sisältönä ovat tavalliset ihmiset vahvuuksineen ja heikkouksineen. Euroopan maiden kansalliseepokset esittelevät enimmäkseen sotasankareita ja heidän urotekojaan taisteluiden tuoksinassa.

Liikuttava on esimerkiksi Lemminkäisen tarina. Sisullaan ja sinnikkäällä työllään Lemminkäisen äiti saa herätettyä henkiin naisseikkailuissaan menehtyneen raikulipoikansa.

Mikä kunkin maan kulttuurissa on omaa ja mikä muilta lainattua, on vaikea erotella. Tarinoita on kerrottu ja niitä on kuunneltu, mutta kun ne kerrotaan uudestaan ja uudestaan, alkulähdettä ei välttämättä tunnisteta.

Raamatun kertomuksetkin saavat Kalevalassa ja Kantelettaressa maakohtaiset tulkintansa. ”Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella”, kuvailee Neitsyt Maarian virsi.

Myös neitsytraskaus saa virressä omanlaisensa selityksen: Puolukka hedelmöittää ”Maarian matalan neidin, Pyhän piian pikkaraisen”.

"Kalevalaa arvostetaan erityisesti siksi, että sen sisältönä ovat tavalliset ihmiset vahvuuksineen ja heikkouksineen."

Aiemmin Suomessa lapset syntyivät saunassa. Niinpä myös Maaria etsii saunaa synnyttämisen lähestyessä. Mutta ei Ruma Ruotus eikä kukaan muukaan kyläläisistä suostu antamaan saunaansa siveettömäksi syytetyn neidin käyttöön. Tätä kehotettiinkin menemään hongikossa sijaitsevaan talliin Tapiomäelle.

Tapahtuu ihme: Tallin hevonen sai höngähtämällä aikaan saunalöylyn. Maaria kylpee ja synnyttää lapsen. Härkä levittää seimeen oljet ja sika pehkut ”poian pienen peitteheksi, katteheksi kaikkivallan ”.

Syntymän lisäksi Neitsyt Maarian virsi selittää Jeesuksen kuoleman.

Ristiinnaulitsemisen jälkeen hän päätyy tuomariksi ”kamarihin kaikkivallan”. Pahat hän paiskaa ”hirviähän helvettihin” ja hyvät ”taluttavi taivahasen”.

Tietoja uudesta pelastususkonnosta saapui Suomeen sekä lännestä että idästä.

Varhaisimmat vaikutteet tulivat idän suunnalta. Siitä kertovat slaavilaiset lainasanat kuten pappi, risti ja raamattu.

Suomesta ei kuitenkaan tullut ortodoksista maata. Kansan uskonnosta päättivät hallitsijat, joiden armeijat menestyivät parhaiten sotakentillä. Ristiretket johtivat roomalaiskatolisuuteen vajaa tuhat vuotta sitten ja Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan sodat luterilaisuuteen noin puolivuosituhatta sitten.

Suomen satavuotisen valtiollisen itsenäisyyden kunniaksi Teatterikorkeakoulun opiskelijat kiertävät lokakuusta marraskuuhun eri puolilla Suomea järjestääkseen ”iltamia”.

Ennen TV-aikakautta iltamat olivat Suomessa tyypillinen tapa saada kansaa koolle seurantalolle nauttimaan näytelmästä, buffetista ja tanssimisesta.

Iltamat -näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Raumallakin 1990-luvulla kaupunginteatterin taiteellisena johtajana toiminut ohjaaja-kirjailija Juha Hurme.

Käsikirjoituksen pohjana on Hurmeen oma uutuuskirja Niemi.

Hurmeen mukaan ikivanhalla Suomen niemellä kerrotut tarinat, myös kansanrunojen teemat ja sisällöt, kumpuavat ”isosta ihmiskunnan historiasta ja myyteistä”.

Siksi kiertueen nimeksi valikoitui Suomi 100 000 vuotta, vaikka se Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi tehdäänkin.