Suomesta kuin Sorjonen

Hollantilaismies alkoi oma-aloitteisesti kertoa mitä tietää Suomesta. Hän aloitti Sorjosesta eli rikosdraamasta, jota Yle esitti Suomessa edellistalvena.

| Päivitetty

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Taivalsin hiljattain muutaman tunnin jalkapatikassa hollantilaisen pariskunnan kanssa. Ylä- ja alamäkiä tarpoessa mieleen hiipi houkutus esittää legendaarinen Afrikan norsu -kysymys.

Tiedättehän vanhan tarinan. Norsun nähdessään sakemanni mietti, millaisia saappaita norsun nahasta voisi valmistaa. Jenkki arvaili, montako taalaa norsunluusta saisi. Suomalainen puolestaan pohti, mitähän elefantti minusta ajattelee.

Onneksi hollantilaismies alkoi oma-aloitteisesti kertoa mitä tietää Suomesta.

Hän aloitti Sorjosesta eli rikosdraamasta, jota Yle esitti Suomessa edellistalvena. Tv-sarja, jonka pääroolin näytteli Ville Virtanen, kuuluu Netflixin tarjontaan monessa maassa.

Hollantilainen kertoi nähneensä Virtasen myös norjalaisessa jännityssarjassa Miehitetty. Siinä Venäjä miehitti Norjan ja otti öljyvarannot käyttöönsä. Virtanen esitti Suomen presidenttiä.

Yksittäistapauksella on yleistä merkitystä. Elokuvilla ja tv-sarjoilla on valtavan suuri vaikutus siihen, mitä ajattelemme muista maista.

Siksi on hienoa ja arvokasta, että suomalainen draama leviää maailmalle laajemmin kuin koskaan ennen.

Kun kotimainen tuotanto kelpaa vientiin, saattavat suomalaiset itsekin oivaltaa, että osataanhan sitä täälläkin.

Peruskoulumme erinomaisuuden hollantilaiset tiesivät, tottakai. Yritin avata menestyksemme syitä ja seurauksia. Tiedä sitten onnistuinko ollenkaan.

Tätä kirjoittaessani tsekkasin Hollannin sijoitukset Pisa-tutkimuksissa. Lukutaidossa ja luonnontieteissä Suomi on selvästi parempi, mutta matematiikassa häviämme hieman Hollannille.

Puolimatkan krouvi ilmaantui näköpiiriin, ihan kirjaimellisesti, joten hollantilaismies kysyi, joko tekee kahvia mieli.

Ei, kun olutta, vastasin.

Mistä Haagin hemmo päätteli, että hikinen suomalainen kahvia kaipaisi?

Tehän juotte kahvia enemmän kuin ketkään muut koko maailmassa, hän kertoi tietävänsä.

Ne oluet jäivät hörppimättä. Kyläbaari piti ohittaa pysähtymättä, jotta ehtisimme bussin kyytiin. Ne kun kulkevat syrjäseuduilla harvakseen.

Kahvifakta piti kutinsa. Me suomalaiset olemme tosiaan kahvinkittaamisen maailmanmestareita. Käytämme keskimäärin kymmenen kiloa kahvia vuodessa. Se on muuten monta kuppia tai mukia.

Kerroin hollantilaisille, ettei Suomessa osata tehdä juuri mitään ilman kahvia.

Järjestämmepä sitten häät tai hautajaiset, urheilukilpailun tai konsertin, minkä tahansa väenkokouksen, niin suunnittelu alkaa kahvitarjoilusta.

Juodaanko kahvit ennen vai jälkeen tapahtuman? Tauolla tai tilaisuuden aikana?

Usein se on sekä että.

”Mistä Haagin hemmo päätteli, että hikinen suomalainen kahvia kaipaisi?”

Kirjoittaja on Marva Median päätoimittaja

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut