Taivas varjele, mitä sieltä tulee?

Lounais-Suomen hukkakanta on maan vahvimpia, koska metsissämme on hirvien lisäksi runsaasti kauriita, kirjoittaa HTere.
Lounais-Suomen hukkakanta on maan vahvimpia, koska metsissämme on hirvien lisäksi runsaasti kauriita, kirjoittaa HTere. Kuva: Erkki Railio

Ennen kuin alkaa sormeilemaan luonnon kiertokulkua, pitäisi aina miettiä vähintään kahdesti. Esimerkiksi kauriiden määrän villiintyminen kriisitasolle on täysin ihmistoiminnan seurausta. Luomakunnan kruunu ei pystykään hallitsemaan tekojensa seurauksia.

Valkohäntäisen vieraslajin istuttaminen tehtiin 1930-luvulla suuren tunteen vallassa. Huonon tarhauksen seurauksena tulokkaat päätyivät ennen aikojaan luonnon armoille. Ankara talvi hellytti ihmiset aloittamaan kauriiden ruokinnan.

Tämän sympatian seurauksena valtava määrä kauriita seikkailee nyt maanteillä, viljelyksillä ja puutarhoissa aiheuttaen sekä vaaraa että taloudellisia vahinkoja.

Susien ja ilvesten runsastuminen on saman istutustoiminnan jatkumoa. Uudet susilaumat syntyvät sinne, missä pedoille on saaliseläimiä. Lounais-Suomen hukkakanta on maan vahvimpia, koska metsissämme on hirvien lisäksi runsaasti kauriita.

Susien ja ilvesten kannanhoidollinen metsästys edistää ei-toivotulla tavalla kauriskantoja, kun niiden luonnolliset viholliset vähenevät.

Kauristarinan sivujuonena saimme riesaksemme myös jatkuvasti runsastuvat punkkipopulaatiot. Koska sekä tavallinen puutiainen että taigapunkki voi levittää vakavia sairauksia, nämä loiset huolestuttavat paljon enemmän kuin hirvikärpäset.

Onko ihminen oppinut tästä mitään? Tuskin, sillä suuressa viisaudessaan se on muuttamassa metsästyskäytäntöä naakan osalta. Merimetsoillekin on jo myönnetty kokeilulupia, joilla niitä päästään harventamaan.

Joutuuko seuraavaksi tähtäimeen kansallislintumme laulujoutsen, koska sen kanta on runsastunut? Vai ammutaanko pallokenttien ja puistojen nurmikoita kakallaan vainoavia valkoposkihanhia?

Kuinka pitkälle mietittyjä tällaiset toimet ja muutosvaatimukset lienevät?

Osa ihmisen hölmöilyistä johtuu tietämättömyydestä, osa laiskuudesta ja ahneudesta, siitä todistavat myös vieraslajeina rehottavat puutarhakarkulaiset.

”Joutuuko seuraavaksi tähtäimeen kansallislintumme laulujoutsen, koska sen kanta on runsastunut?”

HTere