Työelämän rajut sarjataulukot

Rauman seudulla puhutti viikonloppuna muun muassa jääkiekkoliigan sarjataulukko. Rauman Lukko putosi lauantai-iltana kuudennelta sijalta kahdeksanneksi. Lukko hävisi kotikentällä jumbojoukkue Vaasan Sportille.

Jääkiekkoa seuraavat tietävät, miksi kuudes sija olisi parempi kuin kahdeksas. Runkosarjan kuusi parasta pääsee suoraan pudotuspeleihin.

Lukon kannattajat ovat nyt huolissaan, ja syystäkin, sillä peli näyttää olevan sekaisin.

Sarjataulukoita seurataan ja jatkopaikkoja jaetaan myös työelämässä.

Tässäkin lehdessä on muutamaan otteeseen kirjoitettu paperiteollisuuden pudotuspeleistä.

Painopaperien kysyntä laskee muutaman prosentin vuosittain, mikä tarkoittaa noin miljoonaa tonnia tuotannossa. Se vastaa esimerkiksi Rauman paperitehtaan kapasiteettia.

Sen verran eurooppalainen paperiteollisuus joutuu sopeuttamaan.

Paperikoneet kilpailevat toistensa kanssa ihan kuin urheilujoukkueet avoimissa liigoissa. Huonoin pullautetaan pois pelistä. Eikä siinä kisassa ole divaritasoa, alempaa sarjaa, johon pudota.

UPM laatii sisäisen sarjataulukkonsa kuukausittain. Yhtiö tosin puhuu optimoinnista, mutta samasta asiasta on kyse. Niillä koneilla ajetaan, jotka parhaiten tuottavat.

Luovaksi tuhoksi tätä talouden luonnonlakia tavataan kutsua. Yrityksiä ja tuotteita on aina hävinnyt, kun uusia tehokkaampia ja parempia on ilmaantunut markkinoille kisaamaan.

Periaatteessa totta on sekin, että näin on hyvä. Luovan tuhon teorian mukaan on yhteinen etu, kun työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat hyödyllisempään käyttöön, tuottavuus paranee ja elintaso nousee.

Yksittäisen työntekijän tai yrityksen näkökulmasta tätä autuutta on usein vaikeampi hahmottaa – saati hyväksyä.

Eihän se hyvältä tunnu, jos parhaansa yrittää, eikä sekään riitä. Vaikka firma tuottaisi voittoakin.

”Yksittäisen työntekijän on tätä autuutta usein vaikeampi hyväksyä.”