Uskonrauhaa ei saa loukata viihdeohjelmissakaan

Mielestäni lain laatija ei ole voinut tarkoittaa, että television viihdeohjelmissa esiintyvät uskonrauhan loukkaukset olisivat sallittuja.

Olemme joukolla ajaneet tätä hyväksymistä vastaan jo yli vuoden, emme itsemme takia vaan lähinnä lasten ja nuorten takia. Joidenkin piirien ilmeinen tarkoitus on arkipäiväistää tällaiset loukkaukset, jotka pala palalta pyrkivät maallistamaan isänmaatamme, jota ja joiden arvoja menneet sukupolvet ovat jopa hengellään puolustaneet.

Suomessa on piirejä, jotka yrittävät kaikin keinoin saada pois isänmaallisia käytäntöjä. Tiedämme sen mm. koulujen uskonnonopetuksesta ja Suvivirsistä.

MTV3:n Putous-ohjelmissa tähdätään samaan. Putous-kauden voittaja “Aino Inkeri Ankeinen” pisti pahasti farssiksi Lotan puvussaan monelle suomalaiselle arvokkaat ja herkät asiat ja muistot maamme vaikeista sotavuosista ja jälleenrakennusvuosista. Onko mitään enää pelastettavissa – jos tällainen ohjelmatoiminta vain jatkuu ja jatkuu?

Suomalaiset kärsivät viime sodissa monikymmenkertaista vihollista vastaan puolustautuessa, apua ei juuri tullut ulkovalloilta. Suomi joutui luovuttamaan suuria alueita Neuvostoliitolle. Monet suomalaiset menettivät kotinsa ja Suomi joutui asuttamaan 400 000 karjalaista eri puolille maatamme.

Talvisodassa ja jatkosodassa menetti henkensä noin 90 000 sotilastamme. Monet heistä olivat perheellisiä, sotaleskien määrä oli noin 30 000 ja noin 55 000 lasta jäi sotaorvoksi. Nämä ihmiset, kotirintamalla naiset, lapset ja vanhukset sekä sotilaat kestivät yli 4 vuotta sota-aikaa ja vielä päälle suuren jälleenrakentamisen sekä käsittämättömät sotakorvaukset. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4500 miljoonaa euroa. Isäni katosi Kannaksella Kaukjärvellä kesäkuussa 1944, joutui vangiksi Tserpovtsin leirille ja kuoli siellä jo saman vuoden marraskuussa. Tämä saatiin tietää vasta 2000-luvun alussa, kun tiedot tulivat nettiin.

Reijo Virtanen