Väyrysellä tai ilman

Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue keräsi kannatusta ja tukijoita ihan mukavasti muualtakin kuin keskustaan pettyneiltä. Nostetta tuntui tasaisesti tulevan ja varsinkin keskustassa katseltiin suut pyöreinä, toki myös muissa porukoissa.

Tammikuisten keulakuvavaalien jälkeen Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi. Jonkin ajan päästä kuultiin, että kansalaispuolue on erottanut Väyrysen. Raha-asioissa kuulosti olevan jälleen kerran jotain ”puliveivausta”. Politiikan ja eritoten keskustan liepeillä on näitä tukiyhdistyksiä ja säätiöitä ristiin rastiin, niin siinä helposti sotkuja syntyy toisinaan. Ei tämä mitenkään ennenkuulumatonta ole maassa.

Kansalaispuolueessa on puolin ja toisin jätetty tutkintapyyntöjä, toimenpidekeskeytyksiä ja kaikenlaisia reklamaatioita. Oikeuslaitos tuonee aikanaan asioihin selvyyttä.

Nyt kansalaispuoluetta fanittavilla on mahdollisuus valita Väyrysellä tai ilman. Väyrynenhän on ilmoittanut varalta myös itse eronneensa kansalaispuolueesta, hän jatkaa silti hallituksen jäsenenä.

Näitä hallituksiakin on ainakin yhtä paljon kuin kansalaispuolueita. Jos valita pitäisi, niin kallistuisin kansalaispuolueeseen ilman Väyrystä. Kilpeläisen ja Katteluksen kansalaispuolue tuntuu selvemmältä ja luotettavammalta tällä haavaa, näin sivusta seurattuna.

Väyrysen puheet pehmenivät kun hän ilmoitti lähtevänsä haastamaan Juha Sipilää Sotkamon kesäseuroissa. Sote-puhallukset ja maakuntahimmelit tuntuvat nyt käyvän, vaikka hän on niitä pitkin matkaa aikaisemmin kritisoinut hyvinkin voimakkaasti.

Kyllä Väyrynen politiikkaan väriä ja vauhtia vielä silti tuo. Eräs politiikkaa seurannut tuttavani on Väyrysestä todennut, että hän on kuin ”rasvattu matikka”. Hän vain nousee kehään aina yhä uudestaan. En minäkään jaksa uskoa, että Väyrynen vielä olisi ”köysissä”. Mielenkiintoista nähdä kuka Sotkamon kehässä seisoo kun gongi kumahtaa viimeisen kerran.

Ari Saukko