Venäjä harjoitteli Nato-suursotaa

Helsingin Sanomat tiivisti artikkelinsa otsikkoon olennaisimman Venäjän Zapad-sotaharjoituksesta: Venäjä harjoitteli suursotaa Natoa vastaan.

Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad (länsi) -sotaharjoitus syyskuussa oli paljon suurempi kuin virallisesti kerrottiin.

Lännessä ei alun perinkään uskottu Venäjän ilmoitusta vajaan 13 000 sotilaan harjoituksesta. Venäjä ilmoitti todellista pienemmän sotilasmäärän, jottei sen pitäisi kutsua sotaharjoitukseen ulkomaisia tarkkailijoita niin kuin Etyjin Wienin-asiakirjassa määrätään.

Lopulta ulkopuolisia tarkkailijoita kutsuttiin paikalle, mutta vain vähän ja rajoitettuihin osiin harjoitusta.

Läntiset arviot Zapadin laajuudesta pysäyttävät. Helsingin Sanomien mukaan Nato-maiden käsitys on, että harjoituksen aikana hälytysvalmiudessa oli noin 100 000 Venäjän ja Valko-Venäjän sotilasta. Harjoitukseen osallistuneiden sotilaiden määräksi Natossa arvioitiin vähintään 40 000.

Zapad oli Venäjän asevoimien vuotuinen pääsotaharjoitus, joka järjestettiin läntisessä sotilaspiirissä edellisen kerran neljä vuotta sitten. Venäjä kertoi ennakkoon, että harjoitus on luonteeltaan puolustuksellinen ja siinä keskitytään terrorismin torjuntaan.

Läntinen arvio harjoituksen luonteesta on hyvin toisenlainen: Venäjä harjoitteli Natoa vastaan käytävää aseellista sotaa, joka ulottui pohjoisesta Kuolan niemimaalta etelään Mustallemerelle saakka.

Suomea Venäjä ei pidä puolueettomana. Venäjän tavoitteena on estää Natoa käyttämästä Suomen ja Ruotsin alueita. Tällä kertaa ei kuitenkaan tiettävästi harjoiteltu Suomen alueiden haltuunottoa.

Helsingin Sanomien mukaan Suomen strategisesta merkityksestä kertoi se, että Venäjän läntisen sotilasalueen komentaja kävi tarkastamassa Karjalankannakselle sijoitetut nopean toiminnan joukot harjoituksen alkaessa sekä päättyessä. Venäjän ilmavoimat puolestaan harjoittelivat Gromovon (Sakkolan) sotilaskentällä Karjalassa.

”Läntisen arvion mukaan hälytys-valmiudessa oli noin 100 000 sotilasta.”