Tiistai 30.9.2014

Onnittele:

kolumnit

Työvoiman tarpeesta ja tarjonnasta

Kolumni | Länsi-Suomi | |

Hiljattain uutisoitiin siitä, miten vastavalmistuneille veturinkuljettajille tai poliiseille ei olekaan tarjota koulutustaan vastaavaa työtä. Heille on kuitenkin luvassa korvaavia työpaikkoja.

Vain harvat opintonsa päättävät onnistuvat pääsemään omalle alalleen heti koulun penkiltä. Osa valmistuu suoraan kortistoon. Tohtorintutkintokaan ei riitä torjumaan työttömyyden peikkoa.

Vaikka Eurooppaa sanotaan auringonlaskun maanosaksi, eivät työt täällä silti ole loppuneet, ei myöskään kouluttautumisen tarve. Lähes 40 prosenttia suomalaisistakin yrityksistä kärsii ammattitaitoisen työvoiman puutteesta.

Työmarkkinajärjestöt riitelevät kolmesta koulutuspäivästä, mutta kouluttautumisen välttämättömyydestä ollaan samaa mieltä. Työnantajajärjestö EK:n puolella korostetaan, ettei koulutuksesta saa säästää, sillä yrityksille on tärkeää osaavan työvoiman saanti.

Myös SAK:n puolella arvostetaan koulutusta. Puheenjohtaja Lauri Lylyn sanoin meillä pitää olla ”maailman paras toisen asteen koulutus”. Tavoite ei ole epärealistinen. Onhan meillä maailman paras peruskoulukin!

STTK:n Mikko Mäenpää kritikoi sitä, että Suomessa on kiinnitetty liikaa huomiota korkeakoulutettuihin ja menestyjiin. On unohdettu katsoa koko yhteiskunnan etua.

Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan ammatillisista kouluista valmistuneet eivät osaa ammattiaan! Ammattikorkeakoulut ovat liian teoreettisia, ja ne kilpailevat liikaa yliopistojen kanssa.

Esimerkkinä koulutuksen vinoutuneisuudesta hän pitää rakennusten homevaurioita, jotka johtuvat riittämättömästä ammattiosaamisesta.

Entinen opetusministeri kehottaakin nostamaan koulutuksen laatua. Työelämä tarvitsee hyvin koulutettua keskitason joukkoa, ihan oikeita teknikoita ja talonrakentajia. Hänestä käytännön kova ammattitaito on tulevaisuuden valtti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite uudistaa tutkintoja vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Ammatillisiin oppilaitoksiin sekä yliopistoihin kaavaillaan porrastusta. Perustutkinnon lisäksi tulee olla lyhyempiä osa- tai välitutkintoja.

Lukio on vanha ja vahva brändi Suomessa. Niille joilla on vaikeaa valita ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä, on oltava mahdollisuus opiskella samanaikaisesti molemmissa koulumuodoissa.

Jos toisen asteen oppilaitokset tukevat useamman tutkinnon suorittamista, peruskoululaiset valitsevat mielellään opintiekseen sekä ammatillisen koulun että lukion.

Jos taas rinnakkaiset koulut kilpailevat keskenään oppilaiden sieluista, kahden tutkinnon suorittaminen voi olla työlästä. Raumallakin opiskelu kahden koulutusväylän välillä voitaisiin suunnitella huomattavasti oppilasystävällisemmäksi kuin se on tällä hetkellä.

Oppisopimuskoulutuksesta pitäisi tehdä varteenotettava vaihtoehto ammatin hankkimiseksi. Meillä yritykset tarjoavat oppisopimuspaikkoja lähinnä aikuisille.

Saksassa, jossa nuorisotyöttömyys on vähäisintä Euroopassa, oppisopimus on perinteikäs ja arvostettu nuorison koulutusväylä.

Jokaisen nuoren tulee saada kykyjään vastaavaa koulutusta ja työtä.

Kysymys ammatinvalinnasta on erityisen ajankohtainen näin kevään yhteishaun aikaan, kun peruskoulunsa päättävät hakeutuvat toisen asteen koulutukseen. Hakuaika päättyy maaliskuun puolessavälissä.

Kirjoittaja on opettanut lukiossa historiaa, filosofiaa ja psykologiaa.

kommentti(a)