Eurajoen Lavilanmetsän asuinalueella sijaitsevalle tyhjälle hakkuualueelle istutettiin tiistaina Suomi 100 -juhlametsikköä.Asialla olivat Eurajoen Keskustan koulun esikoululaiset, jotka istuttivat kuusen-, männyn- ja koivuntaimia metsänhoitoyhdistys Lounametsän Arto Mäkitalon opastuksella.
– Lapset ovat aivan innoissaan. Nopeimmat ovat ehtineet pienessä ajassa istuttamaan jo kymmenkunta taimea. Hiki tässä hommassa tulee, Mäkitalo nauroi ja pyyhkäisi otsaansa.
Lounametsä oli toimittanut istutuspaikalle sata puuntainta, jotka pääsivät uuteen kasvupaikkaan puistoksi kaavoitetulla kunnan omistamalla alueella.
Myrsky oli kaatanut tontilla aiemmin kasvaneet kuuset, joiden tilalle lapset nyt istuttivat sekametsää.
Eskarilaiset olivat askarrelleet itselleen nimikyltin, jonka he saivat painaa valitsemansa puuntaimen juurelle. Taimea suojaamaan lapset asettelivat myös pahvisen taimitassun, joka estää heinien kasvua puun juurella.
– Istuttaminen käy lapsilta vaivattomasti. Olemme lähinnä keskittyneet siihen, että taimet istutetaan maahan juuret alaspäin ja latva ylöspäin, Mäkitalo hymyili.
Eurajoen Keskustan koulun esikoululaiset eivät olleet metsäpuuhissa nyt ensimmäistä kertaa.
– Liikumme todella paljon luonnossa, sillä koulumme vieressä on metsää. Suomen Ladun Metsämörritoiminta on meille ihan arkea, esiopetuksen opettaja Miia Nurmi kertoi.
Nurmen mukaan eskarilaiset viihtyvät metsässä niin hyvin, että joka kerta lapset yllättyvät, miten nopeasti parituntinen luontoretki hurahtaa ohi.
– Pidämme aina ensin jonkun Metsämörri-aiheisen tuokion, ja sen jälkeen on leikin aika. Lapset löytävät luonnosta paljon kivaa tekemistä; rakennellaan majoja ja käpylehmiä.
Eurajoen Keskustan koulun ja Kuivalahden esikoululaiset tekivät viime vuonna metsäretken, joka poiki lapsilta useita kasvillisuuteen ja luonnoneläimiin liittyviä kysymyksiä.
– Miksi puussa on lehdet tai neulaset? Miten puu pysyy pystyssä?, Nurmi luettelee lapsiryhmänsä esittämiä kysymyksiä.
Kuivalahtelaislapsia olivat taas ihmetyttäneet oravat ja niiden elämänpiiri.
– Kuivalahden koulun kummiluokkalaiset auttoivat esikoululaisia oravatietouden hankinnassa. Me sitä vastoin etsimme kirjastosta tietoa puista, mutta emme saaneet vastauksia kaikkiin kysymyksiimme. Päätimme siis turvautua Arton tietämykseen, Nurmi selvittää.
Metsänistutustempaus on osa Suomen juhlavuoden ohjelmaa, sillä Suomen 4H-järjestö kutsuu kaikki suomalaiset istuttamaan juhlapuita eri puolille maata.
Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Tämä puu istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931.Kun Suomi täytti 50 vuotta 1967, istutettiin yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä eli Kotikuusta, eri puolille Suomea.
Tänä vuonna istutetaan Tulevaisuuden kuusia, joiden taimet tulevat paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä.
Arto Mäkitalo arvelee, että suurin osa esikoululaisten istuttamista koivun-, männyn- ja kuusentaimista lähtee kasvamaan, joten Eurajoki saa varmasti juhlavuoden metsikkönsä.
– Tulemme takuulla ensi vuoden eskarilaisten kanssa katsomaan, miten taimet täällä metsikössä pärjäävät, Miia Nurmi lupaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.