”Härregyyde ja apuva!” – Raumalaisen lukijat ovat bonganneet Rauman sisäsaariston jäillä autoilijoita

Matti Laine myi 55 vuotta omistamansa mökin hiljattain. Mökki sijaitsi Lipossa. Tiistaina raumalaismies ajoi Rokinnokkaan avautuvaa merimaisemaa ihastelemaan. ”Kyllä merelle kaipaa”, hän myöntää. Kuva: Esa Urhonen

Härregyyde ja apuva! Auto nähty jäällä, äkkiä poliisi ja palokunta paikalle.

Nimimerkillä ”Taju lähti” toimitusta lähestynyt lukija huolestui toden teolla nähtyään auton ajelemassa jäällä, eikä ole ainoa.

Jo pari päivää aiemmin toinen kaupunkilehden lukija kertoi seuranneensa henkeään pidätellen, kun farmarimallinen auto ”painoi kuin viimeistä päivää” Otanlahden jäällä.

Rokinnokkaan merta ihailemaan tiistaina hurauttanut Matti Laine ei suosittele jääajelua kenellekään.

– Rokinnokan edustallakin on paljon virtauksia. Jäälle meno auton kanssa on aina riski, hän muistuttaa.

Raumalaismies muistaa vielä, miten menneinä talvina autoilla liikuttiin jäällä paljonkin.

– Silloin tehtiin jääteitä, ja heti syksyllä ensimmäisten jäiden tullen lähdettiin ajelulle.

Merivartiosto on saanut puheluita soittajilta, jotka ovat huolissaan jäällä ajelijoista.

– Onnettomuuksia ei ole meidän käsityksen mukaan sattunut tänä talvena, mutta jäällä autoilevien isot ajonopeudet ovat herättäneet huolta, Porin merivartioyksikön varapäällikkö Petri Westerberg vahvistaa.

Hän painottaa turvallisuusnäkökulmaa jäällä liikkuessa.

– Aina, kun jäällä liikutaan autolla tai muulla raskaammalla kalustolla, on oltava erityisen varovainen.

Hurjastelulle ei ole jäällä tilaa, sillä lumipeitteen alta on vaikea havaita epätasaisuuksia ja muita vaaranpaikkoja. Westerberg muistuttaa, että auton kulkiessa kovaa vauhtia sivuluisua, voi käydä äkkiä huonosti.

– Ei tarvitse olla ihmeellinenkään jääkokkare edessä, kun auto lähtee jo lentoon.

Paikallistuntemus on arvokas apu jäällä liikkuessa.

– Vaikka Rauman sisäsaaristo on tällä hetkellä hyvässä jäässä, on osattava vältellä virtauspaikkoja, esimerkiksi suntteja, Westerberg sanoo.

Sokeasti perimätietoon ei kuitenkaan voi luottaa. Westerberg muistuttaa, että olosuhteet vaihtelevat joka vuosi.

– Vaikka monet puhuvat vakiovaaranpaikoista, näissäkin tapahtuu muutoksia.

Jään kantavuuteen vaikuttaa moni asia. Vaikka jääolosuhteet eivät muutu silmänräpäyksessä, esimerkiksi nollaan putoava lämpötila, auringonpaiste, virtaukset ja veden korkeusvaihtelut vaikuttavat kaikki jään vahvuuteen.

– Kun kevät tulee, jossain kohtaa puolen metrin jääkin häipyy yllättävän nopeasti.

Merivartiostosta arvioidaan, että Rauman sisäsaaristossa jää on tällä hetkellä 35–40 senttiä paksua. Ulkosaaristoon ei ole asiaa.

– Ulompana jäät eivät ole kehittyneet samaan malliin kuin sisäsaaristossa. Sinne ei ole suositeltavaa lähteä ollenkaan.

Oman turvallisuuden lisäksi jäällä on liikuttava varovasti kanssakulkijoiden vuoksi. Westerberg muistuttaa, että Rauman edustalla liikkuu tällä hetkellä autoilijoiden lisäksi monenlaisia kulkijoita kävelijöistä hiihtäjiin.

– Ulkoiluolosuhteet ovat tosi hienot. Merivartioston mielestä on kiva, että kansa pääsee nauttimaan talvesta, mutta jotta homma toimii, on huomioitava kaikki jäällä liikkujat.

Puhelimen muistiin kannattaa tallentaa meripelastuksen hälytysnumero: 02941000.

Vinkkejä jäälle suuntaavalle!

  • Jäällä kulkevien ajoneuvojen tulisi kulkea vähintään 50 metrin etäisyydellä toisistaan.
  • Jos vastaan tulee toinen ajoneuvo, on hiljennettävä vauhtia.
  • Rantaa lähestyttäessä nopeuden on oltava alle 20 km/h.
  • Rantaviiva on ylitettävä ryömimisvauhdilla.
  • Myös paikoissa, joissa jää on jäänyt rannan ja kivien varaan, on pudotettava ajonopeutta.
  • Turvallisinta on suunnata autolla ainoastaan sellaisille alueille, joiden syvyys- ja jääolot tuntee erittäin hyvin.
  • Varminta on autoilla ainoastaan merkityillä jääteillä.

Jään kantokyky selviää kaavalla

Jään kantokyky määräytyy jään laadun ja paksuuden perusteella. Kantavuuden mittari on tehollinen vahvuus. Jään tehollinen vahvuus saadaan, kun lasketaan yhteen teräsjään paksuus ja puolet tumman kohvajään paksuudesta. Teräsjää on lujaa ja yhtenästä jäätä. Tumma kohvajää puolestaan on tiivistyneen lumen ja veden jäätyessä syntynyttä jäätä. Jos kahden jääkerroksen välissä on ilmaa, niiden paksuutta ei voida laskea yhteen. Myöskään vaaleaa kohvajäätä ei lasketa teholliseen vahvuuteen.

Esimerkkejä

  • Jään tehollinen paksuus sentteinä – suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän massa tonneina
  • 20 – 2
  • 25 – 3
  • 30 – 4,5
  • 40 – 7
  • 50 – 12
  • 60 – 17
  • 70 – 23

Lähde: Ilmatieteen laitos