Helle helli – jos helli

No, ny o jällen gaikk sekasi ko meill on guuma kom bätsis ja eteläises Euroopas vanhema ihmsek kuivuva melkkem bystöhön gonei vett tul hörpätyks tarppeks. Ei se aneksellk kryydät viin, se uuso, aut täsäs asjas tipa vertta.

Vett ja vett, se o enkla, mutt hyvä troppi. Ny o olls sitt meilläkki sama peli eik yli kolmkkymment kraadi ja ylittengi ol lainkka ihmsell hyväks.

Ny ova oll vitsi vähis ko ranna ovat täynn nahkan gräässä ko ihmsek koittavas sököttät taulvärkkiäs ja kroppatas päi aurinkko ett vaam bryynändyis ja tliis pruuniks kon gaffemböönä.

Televisios meteorolooki ova hollan viikkräkningill, ett päästä hellett osottavin graadeihi!? Mnää eppäle, etei se ol enä ”pääsemist” ko elävhoppi näyttä 33 kraadi varjos! Kyll sinn enimäkses jouduta.

Händäst kon dlee talv ja elävhoppi rookkais käöd kolmengymne nurkis pakasem bualell? Paohak meteorolook, ett taedetam bääst yli kolmengymnen graadi? Riivat sendän ko lakkaisiva lauteeramast stää ”pääsemistäs.”

Kaike lisseks tiädemiähe ovat tehn juur äskölttä semse syyni, ett suamlaisek klaarava ittes parhate elävitten girjois sillon kon graadklasis elävhoppi o ungefäär 14 kraadim baikkeill. Siins stää o sääprofeetoill fundeeramist.

Olettak huaman, ett vede olis ruven jähtymä niihi aikoihin ko Jaakko om baiskavinnas sen gylmän give merehe 25. päev heinguut? Et olt taitan, eik se mikkä ihme olekka, sill ett meit suamlaissi om brakatt jo ungefäär 250 vuatt tämä ”Jaska” häärämisen gustannuksell.

Almnakan dekkjä unhotiva jo seitmändoistsata-luvum bualevälim baikkeill ändrät kirjan däksti vaikk Jaakko anno jo sillo sen give Salmell hänen gousillas 5. päev elokuut. Salme ja muitte sama nimisten doimest stää kylmä kivi aljetti vetten doimittama.

Tämssi paohas kerra joku viisas ja oppen äij televisios. Vaikk kyl mnää hiuka eppäle, ett ei tämä mailma stormi ja merivirra ja muu luamkunna edesottamukse ja kaikk meijä järken yläpualell olevak kattell almnakka, ett jaaha, ny onki sitt Salmem bäev.

Eiköst paiskastas se kylm kivi Raumamerehenki nin dlee seki asi pois päeväjärjestyksest.

Yks frou näk tutu lääkri ja kysys, ett kui mnuu miähen flunssa pidäis hoitama?

– Pali tarvittis maat ja pali tarvittis juad.

– Vai sillt tavall? Em mnää ymmärk kui hän ylipäätäs o lainkkan gippjäks tullu!