Jo tammikuun lopussa lehtien tekstiviestipalstoille tulivat ensimmäiset viestit katujen puhdistamisesta hiekoitussepelistä.
Aihe on monille kaupungissa asuville herkkä, sillä aurinkoisella ja kuivalla ilmalla kadut pölisevät niin, että hengittäminen on vaivalloista.
Nyt katukuvaan ovat tulleet Rauman kaupungin katutoimen harjausyksiköt, jotka sutivat ja pesevät kaupunkia sellaisella vauhdilla, että hiekasta ja pölystä päästään eroon lähiviikkoina.
– Kuukauden päivät puhdistuksessa menee. Lämpötilat voivat vaikuttaa tahtiin, sillä pakkasaamuina ei katuja tietenkään voi pestä, rakennusmestari Jari Salminen Rauman kaupungin katutoimesta kertoo.
Mennyt talvi oli Raumalla vaikea, sillä lunta tuli rykäyksittäin ja kerralla isoja määriä. Sitten lämpötila nousi ja lumet sulivat hieman, mutta seuraavana päivänä saattoi olla pakkasta.
Kun elohopean liike lämpömittarissa ei ollut tasaista, myös hiekoitussepeliä jouduttiin ajamaan kaduille usein. Tästä syystä puhdistettujen katujen varsilla on isojakin kekoja hiekoitussepeliä.
– Jouduimme hiekoittamaan huomattavasti enemmän kuin aikaisempina talvina, Jari Salminen kuvailee hankalaa talvea.
Katutoimella on tällä hetkellä kiire puhdistaa kadut sepelistä ja pölystä.
Sillä on käytössään neljä harjausyksikköä ja sen lisäksi urakoitsijalla on kaksi yksikköä.Pesuautoja on kaupungilla käytössään myös neljä.
Hengitysliiton mukaan suurin osa katupölystä on hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä.
Katupöly sisältää myös nokihiukkasia, autojen renkaista, jarruista ja muista osista irtoavaa materiaalia sekä maaperän mikrobeja.
Katupölystä johtuvat ongelmat sijoittuvat kevääseen.
Ongelmat ilmenevät kuivalla kelillä tuulen ja liikennevirtojen nostaessa kaduille kertynyttä pölyä hengitysilmaan.
Vaikka usein luullaan, katupöly ei ole yksin suurten kaupunkien ongelma. Korkeita hiukkaspitoisuuksia voi esiintyä myös pienissä kuntakeskuksissa ja taajamissa.
Katupöly aiheuttaa monia terveysvaikutuksia, kuten silmien kutinaa, nuhaa ja yskää.
Suurin osa katupölyhiukkasista on kooltaan niin sanottuja karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta seassa on myös pienhiukkasia.
Pienhiukkaset pääsevät tunkeutumaan aina keuhkorakkuloihin saakka, ja pysyvät elimistössä jopa kuukausia tai vuosia.
Vakavimmat vaikutukset ovat ultrapienillä pölyhiukkasilla, jotka pääsevät keuhkorakkuloista verenkiertoon saakka.
Vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaatikot, pienet lapset, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat.
Lähde: Hengitysliitto
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.