Hyvällä terapiakoiralla on oltava hyvä hermorakenne

Virpi Vesasella itsellään on kolme koiraa eli kolmivuotias Belgian paimenkoirauros Gere, nelivuotias Shetlannin lammaskoiranarttu Toto sekä samaa rotua oleva kuusivuotias uros Kete. Kuva: Asko Tanhuanpää

Teollisuuden Voiman it-osastolla järjestelmäasiantuntijana työskentelevä raumalainen Virpi Vesanen on ryhtynyt sivutoimiseksi yrittäjäksi alalla, jota hän sanoo harrastaneensa pienen ikäns. 34-vuotias Vesanen kouluttaa eläinavusteiseen terapiaan käytettäviä koiria yhteistyössä niiden omistajien kanssa.

– Suomessa on koirakouluja ja koirien kouluttajia pilvin pimein, mutta en tiedä kenenkään muun kouluttavan terapiakoiria, Vesanen ilmoittaa.

– Koiraa apunaan voivat käyttää niin fysio-, toiminta-, puhe- kuin psykoterapeutitkin. Terapiakoira voi esimerkiksi luoda hoitotilanteeseen turvallisuuden tunnetta tai se saattaa rauhoittaa ylivilkkaita lapsia pelkällä läsnäolollaan. Moni kehitysvammainen lapsi puolestaan saa iloa ja motivaatiota liikkumiseen, kun hän heittää palloa koiralle, tietää Vesanen.

Virpi Vesanen perusti oman Keteliini -nimisen yrityksensä vuonna 2013.

Viime vuonna Vesanen avasi käyttäjille ilmaisen koirax.com -nettipalvelun, jota hän kuvaa kaikille koiranomistajille ja -kasvattajille soveltuvaksi työkaluksi, eräänlaiseksi kasvattajan päiväkirjaksi.

Sivuston käyttäjien lukumäärän sen ylläpitäjä ilmoittaa olevan koko ajan tasaisessa kasvussa.

– Kommunikoimme kasvattajien kanssa sivuston kautta. Teen sinne ohjeistuksia ja koulutussuunnitelmia, ylipäätään kaikkea mahdollista koiriin liittyvää materiaalia. Koirax.com sopii hyvin pohjaksi sille, miten esimerkiksi juuri terapiakoiralle opetetaan joku uusi temppu. Yhtä mallia ei ole, vaan jokaiselta koiralta työparina vaaditaan aina eri juttuja.

– Oppimistavat ovat pitkälti samanlaiset kaikille eläimille, painottaa Vesanen.

– Koirat ovat suurin piirtein samaa tasoa koulutettavina kuin miehet, hän naurahtaa.

Itseään jatkuvasti esimerkiksi Suomen Eläinkoulutuskeskuksen kautta kouluttavan Virpi Vesasen mukaan hyvällä terapiakoiralla on oltava hyvä henkinen tasapaino eli hyvä hermorakenne.

– Tällainen koira ottaa uusien tilanteiden kohtaamisen rohkeasti ja rauhallisesti ja se myös palautuu nopeasti mahdollisesta pelästymisestä.

Terapiakoira ei saa olla aggressiivinen, eikä reagoida yli, mutta se ei saa olla myöskään ylipelokas.

– Pennut ovat helppoja sosiaalistaa, sillä ne eivät ymmärrä vielä pelätä. Vanhallekin koiralle voi kuitenkin opettaa uusia temppuja, mikäli se on tyyppinä oikeanlainen. Rodullakaan ei ole väliä, vaan sekarotuinen koira soveltuu terapiatyöhön siinä missä rotukoiratkin.

Kaikista koirista ei terapiakoiraksi ole, vaikka niitä miten kouluttaisi.

Vesanen toivoo, että mahdollisimman moni terapiakoiran ottamista harkitseva ottaisi ensivaiheessa yhteyttä häneen. Ideaalitilanne olisi, jos yhteydenotto tapahtuisi jo ennen pennun ottamista.

Tällöin Vesasella olisi mahdollisuus tutustua koko pentueeseen ja valita sieltä juuri suunniteltuun käyttöön parhaiten soveltuva yksilö.

– Käytännössä kouluttaminen tapahtuu niin, että opastan ihmistä kouluttamaan omaa koiraansa. Omistajan pitää tietää, mikä on koiran tunnetila missäkin tilanteessa. Tärkeä asia on oppia lukemaan koiran elekieltä eli esimerkiksi sen pään, korvien ja hännän asentoja.

– Omistajan kanssa käydään yhdessä läpi myös teoriaa ja sitä, miten opettaa koiralle uusia asioita, Vesanen luettelee.

Virpi Vesasen kokemuksen mukaan eläinavusteiseen terapiaan koulutettava koira voi olla terapeutin mukana jo pennusta lähtien. Hänen mukaansa kysymys on ensisijaisesti tarkkailemisesta, totuttelemisessa niin ihmisiin kuin ympäristöönkin.

– Pentujen kanssa täytyy kuitenkin koko ajan muistaa se, että ne ovat herkkiä, eikä niille saa tapahtua mitään pahaa eikä traumaattista.

Aikuinen koira voidaan kouluttaa uudelleen, jos joku ottaa sitä vaikkapa turkista kiinni, mutta pennulle yksikin kerta voi olla liikaa.

– Itse saattaisin lähteä liikkeelle jo yksivuotiaan koiran kanssa.

Aikuisena koiraa voi pitää, kun se on kaksi- tai kolmevuotias, tietää Virpi Vesanen.