Taas tänä vappuna raumalaisten oma ”Pieni Merenneito” eli naisfiguuripatsas Kanali Helm saa päähänsä ylioppilaslakin.Helmi-neidon lakitusperinne on jo 42 vuotta vanha, sillä ensimmäisen kerran patsaan päähän painettiin oma ylioppilaslakki vuonna 1975.
Vanhempaa perua sitä vastoin on raumalaisten tapa kerääntyä vappuna Kanali Helm -patsaan juurelle. Pronssineito on todistamassa nyt jo 70. vappua.
Alfred Kordelinin säätiön lahjoittama patsas paljastettiin kesäkuun 29. päivä vuonna 1947.
Länsi-Suomessa vuonna 1949 julkaistu vappujuttu kertoo, että jo silloin raumalaiset olivat kokoontuneet Kanali Helmen luokse kevään alkua juhlistamaan.
”Vapun aamuna aloitti ohjelman kaupungin soittokunnan ulkoilmakonsertti Lyseon pihalla. Aamukävelijöitä oli konserttia kuuntelemaan saapunut yli kolmesataa. Klo 11.30 kävivät Rauman Mieslaulajat laulutervehdyksellä Steniuksen sairaalassa, josta he laulaen marssivat Kanali Helmen luokse. Sinne oli klo 12 alkavaa serenaadia kuuntelmaan saapunut tuhatlukuinen kaupunkilaisten joukko.”
Patsaan suunnitteli suomalainen kuvanveistäjä Mauno Oittinen (1896–1970). Hän on tehnyt muotokuvia myös monista musiikin ja kirjallisuuden merkkihenkilöistä Sibeliuksesta F.E. Sillanpäähän.
Kanali Helm on oikeastaan Alfred Kordelinin muistomerkki, sillä Kordelinin säätiö julisti 1945 valtakunnallisen kuvanveistokilpailun, jossa Oittisen luonnos nousi ensimmäiselle sijalle.
Teoksen työnimenä oli Helmisimpukka ja mustekala. Työnimeen ei oltu kuitenkaan tyytyväisiä, ja siksi järjestettiin kilpailu ”Nimi tyttärelle”. Ehdotuksia tuli useita, ja parhaimmaksi arvioitiin Kanali Helm.
Patsaan paljastustilaisuus kesäkuussa 1947 oli luonnollisestikin hyvin juhallinen tapahtuma.Länsi-Suomi raportoi tilaisuudesta:
”Patsasta peittävän verhon pudottua paljastui kaunis, naisfiguria mustekalan edessä esittävä taideteos, jonka jalustasta kirkas vesisuihku kohosi ylös.”
Pormestari T.A. Aalto-Setälä piti kaupungin puolesta vastaanottopuheen, jossa hän runoili muun muassa näin:
”Kauneudellaan tämä patsas on omiaan ruokkimaan sitä katselevien kauneuskaipuuta. Veden vilpoisalla solinalla se levittää ympärilleen viihtyisyyttä ja rattoisuutta.”
Tauno Koskela on kirjoittanut patsaan paljastustilaisuudesta pakinan, jossa hän kertoo Hulda-nimisestä piiasta.Hulda oli Koskelan mukaan kuullut puhuttavan Alfred Kordelinista, ja hän kuvitteli, että verhon alla oli komea veistos patsaan lahjoittajasta.
Koskela kuvailee pakinassaan:
Ja sitt professor ojens köppis ja huus korkjall äänell: ”Ottakka verho pois!” Siins samas joku nykäs narust, pressu liäppe heilattiva – ja Hulda seisos silmäp pystös ja suu seljäläs juur niingo olis ruvens slaagi saama. Ja sit häne suustas tul: ”Tomne ämm! Ja mnää luulin Korteliini olevas!”
Lähde: LS-arkisto ja Rauman taidemuseo: Rauman julkiset taideteokset
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.