Kuka korvaa hajonneen renkaan?

Jos maantiessä tai kadussa olevaan kuoppaan ajaa liian lujaa, saattaa se johtaa pistäytymiseen autokorjaamolla. Etenkin renkaat ovat näissä tilanteissa koetuksella. Kuva: Jussi Hietikko

Monnankadun remontti herättää vahvoja tunteita raumalaisten lehtien mielipidepalstoilla.

Katutyö on myös poikinut huolta siitä, että onko kaupunki korvausvelvollinen, jos Monnankadulla ajaa kuoppaan ja esimerkiksi rengas hajoaa.

Rauman kaupungin vs. lakimies Anna Nyrhinen kertoo että kaupungille on tullut Monnankadusta ainakin kaksi korvausvaadetta.

Toisessa on rengas rikkoutunut, ja toisessa auto on muulla tavoin vahingoittunut Monnankadulla.

– Korvausvelvollisuushan määräytyy sen mukaan, liittyykö asiaan huolimattomuutta, oli sitten kyse korvauksen hakijan tai viranomaisen huolimattomuudesta.

Anna Nyrhisen mukaan aina on olennaista, onko kaupunki täyttänyt huolellisuusvelvoitteen siitä, onko tietyömaa-alue merkitty tarpeeksi hyvin.

– Monnankadullahan on maksiminopeusrajoitus 30 kilometriä tunnissa, mutta autoilijan täytyy myös täyttää huolellisuusvelvoitteen ajonopeuden suhteen ja sopeuttaa se vallitseviin olosuhteisiin.

Anna Nyrhinen antaa esimerkin viime viikosta, jolloin kovat sateet estivät kadun höyläämisen. Sen takia siihen muodostui syviäkin kuoppia.

Jos ajaa kolmeakymppiä syvään kuoppaan, on suuri riski, että auto vahingoittuu.

– Poikkeusolosuhteet nostavat aina huolellisuusvelvoitetta.

Miten korvausta sitten kaupungilta voi hakea, jos vaurio tapahtuu?

Anna Nyrhinen muistuttaa, että ensin asiasta tulisi ilmoittaa Katutoimeen, jotta vältytään mahdollisilta muilta vahingoilta.

– On tärkeää ottaa valokuva mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen kuopasta, johon on ajanut, Anna Nyrhinen neuvoo.
Pyyrmannista voi hakea korvaushakemuskaavakkeen, jonka yhteyteen voi liittää valokuvat.

Korvaushakemus kannattaa jättää mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen.

Vuosittain Rauman kaupunki saa noin nelisenkymmentä korvaushakemusta, joista neljäsosa on tiekuoppiin ajaneiden autojen vaurioita.

– Ne ovat rengas- ja vannevaurioita.

On huomioitava, että kaupunki ei ole läheskään aina tien ylläpitäjä, vaan se voi myös olla ely-keskus tai tie voi olla yksityinen.

Maantielain 33. pykälän mukaan maantiet on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa.

Jos tienkäyttäjälle aiheutuu vahinkoa maantien puutteellisesta kunnosta, voi tienpitäjältä hakea vahingonkorvausta.

Mutta millaisissa tilanteissa vahingonkorvaukset tulevat kyseeseen?

Esimerkiksi routavauriokuoppaan ajamisesta johtuvaan rengasrikkoon voi hakea korvausta ely-keskukselta.

Tosin ely-keskus maksaa melko harvoin korvauksia, sillä usein korvaushakemukset hylätään sillä perusteella, että vaurio ei aiheutunut tienpidon laiminlyönnistä.

Nettisivuillaan ely-keskus kiteyttää, että vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollinen on se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon.

Pelkkä tien huono kunto ei siis vielä aiheuta korvausvastuuta tienpitäjälle.