Osallistujamäärä pääsi yllättämään Endurance-club Rauman triathlon-koulun

Narvi-triathlonin lähtötunnelmia heinäkuulta 2014. Triathlon on viime vuosina nostanut uudelleen päätään kestävyysurheilumuotona. Arkistokuva: Elmeri Elo

Katulähetyksen Nuorisotakuutalolla oli jo iloinen puheensorina, kun lisää väkeä käveli ovista sisään.

Endurance-club Rauman triathlon-koulun järjestäjät huomasivatkin nopeasti, että varatut 18 tuolia eivät riittäisi alkuunkaan.

Triathlon-koulun avajaisiin oli tullut paljon odotettua enemmän väkeä.

Syy luentotilan täyttymiseen ei ollut se, että koulun avasi yksi Suomen kaikkien aikojen parhaista triathlonisteista ja triathlonliiton hallituksen jäsen Mika Luoto. Syy oli se, että triathlonista on tullut viime vuosina erittäin suosittu kestävyysurheilumuoto.

– Yleisestikin tällainen kestävyyslajien buumi on ollut käynnissä. Kuntopyöräilyssä ja kestävyysjuoksussa on ollut tällaista samanlaista nähtävissä viime vuosina. Ehkä joskus on kyllästyttänyt, jos on pari pitkää matkaa juossut. Se on niin samanlaista kuitenkin, Luoto pohtii.

Toinen syy lajin suosioon on Luodon arvioiden mukaan se, että triathlonin näkyvyyttä onvat nostaneet muutamat julkisuuden henkilöt, etunenässä Alexander Stubb.

– Ei se ehkä kuntoilijalle ole niin iso asia, jos joku huippu-urheilija pärjää. Ja on tästä alettu muutenkin kirjoittaa enemmän.

Vähän väliä jossain naistenlehden haastattelussa lukee, että joku harrastaa triathlonia. Siitä on tullut niin yleinen.

Luoto kilpaili pitkään triathlonissa ammattilaisena. Hän kävi viisi kertaa Hawaijin Ironman-kisassa. Turkulaisen tasosta kertoo paljon se, että hän oli noin 2 000 osallistujan joukossa parhaimmillaan kahdeksas vuonna 2003.

Triathlon-koululaisille luennoinut Mika Luoto on Suomen menestyneimpiä triathlonisteja. Hän oli Hawaijin Ironman-kilpailussa parhaimmillaan kahdeksas.

Hän muistaa hyvin ne aktiivikilpailuajat, kun laji ei ollut naistenlehtien sivuilla.

– Silloin kun aloitin, laji oli hyvinkin suosittu. Mutta sitten se loppui yhtäkkiä. Ehkä silloin lajia harrastivat vain huiput, kaikki halusivat pärjätä. Monille se meni liian vakavaksi, ja väki väheni nopeasti. Kyllä siinä kävi vähän niin kuin Pauli Kiurulle, että triathlonia piti aika paljon selittää monille.

Turun Urheiluliitossa lajia valmentava Luoto sanoo, että seuralla on jopa yli kaksisataa lajin harrastajaa.

– Heistä suurin osa on juuri kuntoilijoita. Nuoria ja kilpailijoita saisi ehdottomasti olla enemmän. Ehkä parikymmentä kilpailee huippu tähtäimenään.

Rauman triathlon-koulun rehtori Mika Pihkoluoma muistaa Rauman lajihistorian hyvin samanlaisena. Alkuaikoina toiminta oli hyvin vireää ja raumalaisseura valittiin kaksi kertaa nuorisotyöstään Suomen parhaaksi.

– Sitten harrastajamäärät hiipuivat. Lopuksi olin viimeinen mohikaani.

Luoto jakoi arvokkaita vinkkejä lähes kolmellekymmenelle innokkaalle raumalaiselle triathlon-kuntoilijalle.

– Harjoittelun pitäisi olla jatkuvaa, säännöllistä ja nousujohteista, jotta se olisi pitkällä tähtäimellä kehittävää.

– Liian kovaa ei missään nimessä kannata aloittaa, jotta elimistö ei saa liian kovaa herättelyä ja mene shokkiin. Ainakin aluksi pitäisi harjoitella niin, että ei ole jokaisen treenin jälkeen väsynyt. Sellainen tuntuma pitää jäädä, että pystyy vielä jatkamaan harjoittelua.

Luodon mukaan liian kovaa liian useasti -asenne johtaa siihen, että elimistö ei palaudu edellisestä harjoitteesta.

Treenaamisesta tulee puuromaista, ja loukkaantumisriskikin kasvaa.

Talvella voi harjoitella vähäntehokkaammin ja kehittää puutteita. Jos on esimerkiksi uinnissa kehitettävää, niin sitä on hyvä talvella harjoitella vähän enemmän.

– Talvella ei pysty välttämättä tekemään yhtä pitkiä juoksu- ja pyörälenkkejä kuin kesällä, joten siinä voi vähän nostaa vauhtia. Mutta ei se voi niinkään olla, että talvella kaikki olisi niin tehokkaita.

Tehokkaalla harjoitusalueella Luoto ei tarkoita sitä, että lenkkipolulla juostaisiin täysillä.

– Se on pidemmän matkan täysvauhtia, ei sitä mitä ratajuoksussa tehdään. Triathlonissa tehon lisäämisellä ei ole mikään kiire. Ihan maailman huiputkin harjoittelevat 90-prosenttisesti vain aerobisia treenejä.

Kohti kesän kuntoilukisoja tähtäävät triathlon-koululaiset kuuntelivat tarkkaan harjoitteluohjeita, mutta Luodolla oli myös pienempiä knoppivinkkejä.

– Kannattaa muistaa harjoitella myös lajien vaihtoja. Etenkin pyöräilystä juoksuun vaihtaminen voi olla lihaksille aluksi vaikeaa.

Siihen tottuu vain harjoittelemalla. Sekin riittää, että pyörälenkin päälle juoksee kymmenen minuuttia. Se jo totuttaa.

Luodon mukaan harjoittelussa on henkisesti tärkeää, että tulevaan on jokin selkeä tähtäin eli yleensä kilpailu.

Missä Luodon oma tähtäin on tulevalle kesälle?

– Sitä en itse asiassa ole vielä keksinyt. Meinaan mennä ainakin Karhukierroksen 80 kilometrin polkujuoksun. Sen lisäksi osallistun perinteiseen Rauma–Pori Karhu-viestiin. Siihen tosin pitää vielä karsia joukkueemme keskuudessa, mutta kyllä uskoisin porukkaan mahtuvani, Luoto virnistää.