Veikko Haapamäki, 64 tietää, että paino pysyy kurissa, kun oppii syömään oikein. Heinäkuun 12. päivä Cambridge-ohjelman aloittanut Haapamäki on tähän mennessä laihduttanut 300 grammaa vaille 20 kiloa.
Nopeasti kiloja karistanut Veikko syö aamulla puuroa marjojen kera ja juo kupin kahvia. Pitkin päivää hän napsii lisää marjoja ja hedelmiä, ja nauttii lounaaksi kalaa, kanaa, kananmunaa, raejuustoa tai salaattia.
– Illalla syön, mitä jääkaapista löytyy, ja vielä ennen nukkumaanmenoa syön jotain pientä ja kevyttä, hän kertoo ja huomauttaa, että hänellä on vielä vajaat kaksi kiloa matkaa omaan tavoitepainoonsa, joka on 85 kiloa.
Veikolla on kokemusta aikaisemmistakin laihdutusrupeamista.
– Vuosia sitten laihdutin erään ohjelman avulla yli 20 kiloa, mutta ylipaino tuli takaisin. Aloin lohtusyödä elämässäni tapahtuneiden vastoinkäymisten takia.
Viikossa Veikko saattoi syödä kilon juustoa ja juoda pullotolkulla keltaista limpparia. Illassa hupeni usein kokonainen lenkkimakkara ja paketillinen Domino-keksejä, jotka hän huuhtoi alas maidon kera.
Viime keväänä Veikkoa alkoi keljuttaa, kun koko ajan piti ostaa isompia ja isompia vaatteita.
– Ikääkin oli jo kerääntynyt, niinpä ajattelin, että nyt on viimeiset hetket muuttaa elämäntapoja ja päästä liikakiloista eroon.
Veikko on ollut näihin päiviin asti ohjelman viisitasoisessa portaassa ykköstasolla, missä keho on käytännössä koko ajan ketoosissa.
– Nyt olen alkanut syödä kunnon ruokaa, terveellisesti ja suunnitelmallisesti. Tiedän, että näillä keinoilla saan painoni pidettyä kurissa, Veikko toteaa.
Cambridge-valmentaja Pirkko Kujala korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä painonpudotuksessa ja -hallinnassa.
– Arkirutiinit ne meitä lihottavat, eivät niinkään juhlahetkien herkuttelut. Tärkeintä on suunnitella päivän ateriarytminsä ja aterioiden koostumukset. Painonhallinnassa pitää syödä pieniä annoksia pitkin päivää. Jääkaappiin kannattaa varata näläntunnetta poistamaan proteiinipitoista ruokaa, kuten rahkoja ja raejuustoa. Eikä sovi unohtaa vedenjuonnin tärkeyttä.
– Minäkin juon päivittäin kolme litraa vettä, Veikko huomauttaa.
Sairaanhoitaja Pirkko Kujala on toiminut Cambridge-valmentajana jo seitsemän vuotta. Hänen mukaansa valmentajalla on suuri merkitys ohjelmassa.
– Valmentaja osaa motivoida ja kannustaa. Ohjelmaan sitoutuneille tehdään räätälöity laihdutusohjelma kunkin painonpudotustavoitteen mukaisesti. Me emme laske kaloreita, vaan opettelemme koostamaan ateriakokonaisuudet oikein.Pirkko Kujala muistuttaa, että elämäntapamuutos kestää yleensä pari vuotta. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeampaa on tottumuksiaan muuttaa.
Yleiskunnon ja terveystilanteen niin salliessa aina voi kuitenkin pudottaa painoaan.
– Eräs asiakkaani on 75-vuotias, ja hän laihdutti 10 kiloa. Nyt hän kehuu, miten hyvin hän pääsee liikkumaan ja miten energinen hän on, Pirkko kertoo.
Veikko Haapamäki myös hehkuttaa, että hän on nyt paljon virkeämpi kuin ennen.
– Tänäänkin askelmittariini on kerääntynyt jo yli 10 000 askelta. Sokeriarvoni ovat myös tasaantuneet, unenlaatu parantunut enkä enää hikoile niin paljon kuin ennen.
Painonhallintaa ja elämäntapamuutosta ryhmässä
Monet toimijat Raumalla tarjoavat asiakkailleen kursseja, joissa tähdätään painonpudotukseen ja sen jälkeen painonhallintaan oikean ruokavalion ja liikunnan avulla.
Esimerkiksi Rauman Fysioteamissa on parhaillaan menossa kurssi, jossa fysioterapeutin ohjauksessa käsitellään ruokavalio- ja kuntoiluasioita. Seuraava kurssi alkaa ensi keväänä.
Kunto-Raumassa järjestetään asiakkaiden kysynnän mukaan ”kehokuureja”, ja Friskissä toteutetaan painonhallinta- ja elämäntapamuutoskursseja.
Hyvinvoinnin Walimossa aloittaa tammikuussa 2018 painonhallintaryhmä.
Raumalaiset kuntokeskukset ja fysikaaliset hoitolat tarjoavat painonhallintakursseja myös tilauksesta, esimerkiksi yrityksille.
Liikunnan ja fysikaalisen hoidon ammattilaiset osaavat toki opastaa asiakkaitaan ruokavaliokysymyksissä myös kurssien ulkopuolella.
Apua perusterveydenhuollonkin kautta
Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen piirissä on tällä hetkellä kerran vuodessa pyörivä painonhallintaryhmä, johon potilaat valikoituvat perussairauksien sekä sairaalloisen ylipainon pohjalta lääkärin lähetteellä.
Ryhmiä ohjaa sairaanhoitaja, ja eri tapaamiskerroilla paikalla on lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Painonhallintaryhmään sisältyy 10 viikon erittäin niukkaenerginen dieetti.
Rauman perusterveydehuollossa painonhallintaryhmät ovat olleet säästösyistä tauolla, mutta ensi keväästä alkaen ryhmätoiminta aloitetaan uudelleen.
Ryhmiin asiakkaat ohjautuvat perusterveydenhuollon kautta. Jatkossa painonhallintaryhmiä toteutetaan kahdesti vuodessa.
Niiden toiminnan sisältöä suunnitellaan parhaillaan. Ravitsemusterapeutti Annamaija Leppimäen mukaan ryhmien vetäjäksi tulee sairaanhoitaja, ja niissä tulee olemaan kuntouttava ote, jossa liikunnallisuus on myös mukana.
Suomalaisten ylipaino
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia, eli heidän painoindeksinsä on vähintään 25.
Joka viides suomalainen voidaan luokitella lihavaksi, kun heidän painoindeksinsä on vähintään 30. (Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä.)
Paino nousee yleensä iän myötä saavuttaen huippunsa eläkeikään mennessä.
Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lihavuus on hieman keskitasoa yleisempää.
Suomessa aikuisväestön lihavuus on yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Lasten lihavuus taas on yleisintä Etelä-Euroopassa ja Iso-Britanniassa.Lähde: Thl
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.