Pauli Hanhiniemi: ”Suomirock yhdisti sukupolvia”

Pauli Hanhiniemi teki uuden kappaleen, joka kuullaan Lallis-musikaalissa bändin soittamana. Hanhiniemi on biisiin niin tyytyväinen, että se päätyy myös levylle. Kuvan kitaralla uutta kappaletta ei tosin soiteta. Kuva: Jussi Hietikko

Vaikka illalla on Lallis-musikaalin ennakkonäytös, nahkahousuihin ja mukavaan villapaitaan sonnustautunut Pauli Hanhiniemi ottaa rennompaa asentoa Rauman kaupunginteatterin penkissä.

Musikaalin aihe, Köyliön Lallintalo oli Hanhiniemen Kolmas Nainen-yhtyeelle tuttu keikkapaikka, vaikka yhtye ehtikin keikkailla siellä vain pari kertaa.

– Olihan Lallis kunnioitusta herättävä keikkapaikka. Kapeaa, mutkikasta pimeää tietä ajettiin eteenpäin ja yht’äkkiä tultiin talon pihaan, jossa oli nuoria niin paljon, että hiekka pöllysi, Hanhiniemi muistelee.

Lalliksen kulta-ajat olivat myös suomirockin kulta-aikoja. Yli 30 vuotta suomenkielistä rockia tehnyt Hanhiniemi nauraa, kun hänelle kertoo haastattelun teeman.

– Saatan minä siitä suomirockista jotain tietääkin.

Suomirockin suosituimpiin bändeihin lukeutuva Kolmas Nainen ponnisti Alavudelta 80–90-luvun vaihteessa maanmaineeseen.

Pauli Hanhiniemi muistelee läpimurron tapahtuneen onnellisten sattumien johdosta.

Ensin miehistönvaihdokset yhtyeessä vaikuttivat positiivisesti biisientekoon. Sen seurauksena tuli hyviä biisejä.

– Sitten paikallisradiot löysivät ne ja alkoivat soittaa meitä. Samoin Yleisradion Radio Mafia. Yht’äkkiä meidän biisit soivat kaikkialla.

Kolmas Nainen kiersi Suomea ristiin rastiin vuoteen 1994 asti.

Hanhiniemi kirjoitti oivaltavilla sanoituksillaan nimensä suomirockin historiaan. Bändi pokkasi kultalevyt useaan otteeseen.

- Bändin sisällä pitää olla se fiilis, että se on se kovin juttu. Ettei meille muut voi mitään. Vaikkei se välttämättä olisi edes totta, niin jokaisessa bändissä pitäisi olla se fiilis.

Kun bändi jäi tauolle, Hanhiniemi jatkoi eteenpäin eri kokoonpanojen kanssa.

Eikä hän ole pysähtynyt sen koommin. Leipä on tullut omasta musiikista, keikkailusta ja hän on kirjoittanut menestyskappaleita myös muille suomirock-artisteille, kuten Yölle, TikTakille ja Popedalle.

– Biisien tekeminen sopii mulle. Biisejä voi työstää kuten savityötä. Voi lisätä hieman savea johonkin kohtaan, muotoilla ja ottaa hieman pois, Hanhiniemi kuvailee.

Hän kertoo yrittämisen ja erehtymisen kaavasta, vaistojen varassa kirjoittamisesta.

– Mutta aina täytyy olla musiikkia ensin. Mun täytyy tietää edes se, että minkä sävyistä musiikki on, ennen kuin alan kirjoittamaan tekstiä.

Oliko ennen paremmin? Pauli Hanhiniemi virnistää nukkavierulle kysymykselle, muttei väistä sitä.

– Jos suomirockia ajattelee, niin on mun vaan sanottava, että oli silloin paremmin. Silloin elettiin hienoa aikaa kulttuurissa, kun Eput, Juice, Hassisen Kone ja myöhemmin Siekkarit julkaisivat musiikkia.

Hanhiniemi päätyy toteamukseen, joka päätyy haastattelun otsikoksi.

– Silloin kulta-aikanaan suomirock yhdisti sukupolvia. Sitä kuuntelivat muutkin kuin sen ajan nuoret. Ja sen ajan kappaleita kuunnellaan yhä.

Mutta kun saman oliko ennen paremmin -kysymyksen muotoilee henkilökohtaisempaan muotoon, siihen vastaaminen saa rokkarin raapimaan partaansa.

– Nuorena olin ainakin energisempi. Tietenkin, koska olin nuorempi. Mutta nuoruuteen kuuluu myös se, ettei sitä nuoruutta osaa arvostaa silloin kun on nuori.

– Kai sitä olisi pitänyt ottaa jotenkin rennommin. Etenkin kun vanhempana on ymmärtänyt sen, kuinka pieni osa elämää se nuoruus on prosentuaalisesti.

Pauli Hanhiniemen katse on kuitenkin tiukasti tulevaisuudessa. Lallis-musikaali on myynyt jo ennakkoon erittäin hyvin, joten Hanhiniemi perheineen asuu Raumalla ainakin tämän vuoden.

Ehkä Hanhiniemen viimeinen kommentti nuoruudesta ja suomirockin kulta-ajoista päätyy joskus laulun sanoiksi, kuka tietää.

– Onhan nostalgia ihan naurettavaa, mutta olen siihen itsekin sortunut.

Lallis-musikaali tänään ensi-illassa Rauman kaupunginteatterissa.