Rannat ottivat orkideansa ja lähtivät Portugaliin

Tuulikki ja Pekka Ranta rakkaiden orkideojensa keskellä Kollan Kalliopirtillä järjestetyssä näyttelyssä. Kuva: Raisa Aho.

Faialin saarella Portugalin Azoreilla sijaitsee 900 neliön kasvihuone, jossa kasvaa 3000 orkideaa. Huimaava määrä on vain kolmasosa Pekka ja Tuulikki Rannan orkideakokoelmasta.

Rannat päättivät hyvissä ajoin ennen eläkkeelle pääsyä ryhtyä työuriensa jälkeen ammattimaisiksi orkideankasvattajiksi.

– Emme halunneet huomata, että kaikki ystävämme ovatkin vain työkavereita, Pekka Ranta kertoo.

Tarina alkaa jo yli viiden vuosikymmenen takaa, kun Pekka Ranta hurahti ensimmäisen kerran orkideoihin.

– Innostukseni puutarhanhoitoon lähti liikkeelle oppikoulusta. Helsingin lyseossa oli Suomen paras luonnontiedon opettaja Irja Martikainen, joka johdatti seuraamaan luontoa.

Päivätyökseen Pekka Ranta teki omien sanojensa mukaan normaalia insinöörintyötä. Orkideaharrastus ei koskaan jäänyt kokonaan.

– Mutta kyllä se kärsi, Ranta sanoo.

Rannat asuivat pitkään Uudessakaupungissa, mistä he ostivat Janhuan kasarmin. Tarkoitus oli perustaa kasarmiin pysyvä orkideanäyttely, mutta suunnitelma jäi toteutumatta.

Pariskunta alkoi harkita ulkomaille muuttoa. Yksi syy siihen oli osaavien kasvattajien puute Suomessa.

– Aloimme miettiä, kuka hoitaa kokoelmaa sitten, kun emme itse enää jaksa.

Suomen kasvitieteellisistä puutarhoista ei Rannan mukaan orkideaosaamista löydy.

– Helsinki heitti kaikki orkideat mäkeen vuonna 1991 ja myöhemmin Itä-Suomen yliopisto lopetti puutarhansa kokonaan.

Toisaalta kasvit tarvitsevat lämpöä ja valoa. Niiden kustannukset laskevat kun mennään kohti etelää, joten Rannat ottivat suunnakseen Portugalin.

Aluksi kaikki ei sujunut täydellisesti.

– Meitä huijattiin ensimmäisessä paikassa aivan törkeästi, mutta saimme onneksi muilta portugalilaisilta apua.

Nyt menee jo paremmin. Azorien kasvihuone on yksi merkki siitä. Toinen on projekti, joka herättää henkiin vanhan Ajudan puutarhan Lissabonissa.

– Keräämme 1870-luvulla rakennettuun kasvihuoneeseen kuningas Luis I:n sinne aikanaan valitsemia lajeja.

Kuninkaan kokoelmasta on olemassa kaksi luetteloa, joten sen uudelleen luominen on mahdollista. Luetteloista löytyy vain luonnonvaraisia kasveja, sillä nykyään suosittuja hybridilajikkeita ei vielä 1800-luvun lopulla tunnettu.

Valmiista kokoelmasta tulee maailman suurimpia pelkästään luonnonlajeihin keskittyviä orkideakokoelmia.

– Tähän pitäisi päästä vuoden 2018 aikana, sillä se on Ajudan puutarhan 250-vuotisjuhlavuosi, Pekka Ranta kertoo.

Luonnonvaraisia orkideaoja tunnetaan noin 30 000 lajia, joten orkideakasvattajan aika ei liene käy pitkäksi. Onko Rannoilla omia suosikkia lajien joukossa?

– Jos joku lapsista onnistuu oikein suurten vaikeuksien jälkeen vääntämään kukkia, niin se on silloin rakkain.

Näyttävyydessään orkideat herättävät helposti mielikuvan vaikeasta lajista. Pekka Ranta tyrmää ajatuksen täysin. Hänen mukaansa ne ovat helpoimpia kukkivia huonekasveja.

– Ne tarvitsevat oikean lämpötilan ja oikean määrän valoa.

Orkideaoja kastellessa pitää Rannan mukaan muistaa, että luonnonlajit ovat kehittyneet käyttämään sadevettä. Kasteluveden pitää siis olla sadeveden kaltaista.

– Euroopassa kaikki kasvattajat antavat niille liian vähän vettä.

Ranta neuvoo myös, että orkidean ruukkuun ei saa laittaa maatuvaa tavaraa.

– Eikä höösätä hirveällä määrällä typpeä. Vähän typpeä, paljon kalkkia ja fosforia, Ranta opastaa.

Orkideoissa kuten kaikessa muussakin muodit muuttuvat, Rannan mukaan noin 30 vuoden välein. Muodin vaihteluihin saattaa vaikuttaa esimerkiksi parempi ymmärrys hoidosta.

– Perhosorkideat ovat nyt suosituimpia lajikkeita, mutta vielä 50-luvulla sanottiin, että ne ovat niin kalliita ja hankalia hoitaa, ettei niihin kannata tuhlata rahoja.

Sitten hoitomenetelmät muuttuivat.

– Lakattiin laittamasta maatuvia ruukkuun ja huomattiin, etteivät perhosorkideat olekaan vaikeita.