Raumalaisen ratsastuksen äiti

Pia Marila ja Tessu nauttivat talvesta Ottilan maisemissa. Pitkän uran raumalaisessa ratsastuksenopetuksessa tehnyt Marila palkittiin Vuoden Hevosystävänä. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Pia Marila muistaa ikuisesti yhden lapsuuden perheloman Norjassa. Vuonomaan pääkaupungissa Oslossa avautui näkymä, joka säväytti.

Keskellä kaupunkia katse poimi valkoisen hevosen, jolla ratsasti poliisi – joka kaiken lisäksi oli nainen.

Sillä hetkellä syttyi tunneside hevosiin, ja se on kantanut näihin päiviin saakka. Kaiken lisäksi hevoset ovat antaneet Marilalle ammatin.

Kohta 40 vuoden ajan Pia Marila on opettanut raumalaisia ratsastamaan. Hän on Rauman Ratsastuskeskuksen yrittäjä, jota hyvällä syyllä voi kutsua raumalaisen ratsastuksen äidiksi.

Kommentti saa Rauman Ratsastajien entisen monivuotisen puheenjohtajan hymyilemään, mutta hän ostaa ajatuksen.

– Olen siinä mielessä raumalaisen ratsastuksen äiti, että mä en ainakaan tiedä, että kukaan muu olisi työntänyt niin paljon raumalaisia ratsastajia maailmalle ja tähän ammattiin, Marila myöntää.

– Olen yrittänyt valmistaa oppilaitani siten, että he pärjäisivät omilla siivillään ja mahdollisimman moni saisi tästä ammatin.

Oppilaita on ollut lukemattomia, mutta pitkältä listalta voi poimia esiin kolme nimeä.

Marita Tevali saavutti pronssimitalin Sydneyn paralympialaisissa vuonna 2000.

Heidi Takala kouluttaa nykyään huippuponeja Pohjois-Saksassa.

Sanna Sivusalo on viime vuosien menestynein raumalainen kouluratsastaja ja myös Lähdepellon Ratsastuskoulun yrittäjä ja opettaja.

– He ovat motivoituneet. He ovat ajatelleet, että tämä on tosi nasta ammatti, Marila uskoo.

– Tämä on kova ammatti. Tämä vaatii järjestelmällisyyttä ja periksiantamattomuutta. He ovat halunneet tähän.

Rauman Hevosystävät on myös sitä mieltä, että Marilalla on iso rooli paikallisessa ratsastuksessa. Siksi yhdistys palkitsi hänet Vuoden Hevosystäväksi.

Kyseessä on vuonna 1909 perustettu yhdistys, joka yrittää nostaa paikallisia hevosihmisiä esiin.

Titteli on myönnetty esimerkiksi eläinlääkärille ja ratsastusterapeutille. Viime vuonna Vuoden Hevosystävänä palkittiin Piia Pensikkalan islanninhevostalli Baldur.

Marila (o. s. Nordström) on kotoisin Varkaudesta. Hän valmistui vuonna 1977 ratsastuksenopettajaksi Ypäjältä – yhtenä seitsemästä historian ensimmäiseltä ratsastuksenopettajaksi valmistavalta kurssilta.

Samoihin aikoihin tie vei ensimmäistä kertaa Raumalle. Marila löysi kesätyöpaikan Saar-talleilta.

– Jos mä olen raumalaisen ratsastuksen äiti, niin Toni Saari on sitten isä, Marila naurahtaa.

– Menin silloin pesemään ikkunoita ja leiriapulaiseksi, mutta aika pian kävi ilmi, että mulla olisi potentiaalia pitää leirejä.

Marila ehti toimia ratsastuksenopettajana Pieksämäellä, Hangossa ja Helsingissä ennen asettumistaan Raumalle. Jäädäkseen hän tuli vuonna 1979.

Marilan koti on Ottilassa, ja hänen lapsensa ovat perineet kiinnostuksen hevosiin. Sekä Marko että Sini Marila ovat kilpailleet ratsastuksessa.

Toki myös Pia Marila on kilpaillut. Hänen kisauransa paras saavutus on senioreiden aluemestaruushopea.

– Kilparatsastus on niin kallista puuhaa. Ei oikein kohtaa, että kassaan jää kymppejä, kun kilpaileminen vie satoja, jopa tuhansia euroja, Marila huomauttaa.

– Eikä kilparatsastusta voi vain harrastaa, kuten ei tietenkään mitään muutakaan kilpaurheilua. Siihen pitää panostaa täysillä.

Aikanaan Suomen Ratsastusliiton kultaisen ansiomerkinkin saanut Marila kokee olevansa omimmillaan, kun hän saa opettaa lapsia ratsastuksen saloihin ja hevosten maailmaan.

– Sitä toivoisin, että Raumalle syntyisi uusi ratsastussukupolvi. Ettei virtuaalimaailma veisi lapsilta kaikkea huomiota, Marila huokaa.