Se oli pimeä marraskuinen myöhäisilta vuonna 2014.
Raumalainen Juha Lindroos oli menossa työpaikalleen yövuoroon Ihodessa sijaitsevaan lasitehtaaseen, kun Vermuntilan kohdalla, kasitien oikealta puolelta, hirvi hyppäsi hänen autonsa eteen.
– Ehdin nähdä sen muutama sekunti aikaisemmin, ja irrotin jalkani kaasulta. Auton nopeus laski satasesta noin seitsemäänkymppiin, mutta silti auto osui eläimeen, joka teki konepellin päällä kuperkeikan. Ilmeisesti sen jalka osui tuulilasiin, sillä siihen tuli nyrkin kokoinen reikä, Juha kertoo.
Mies menetti autonsa hallinnan ja ajautui vastaantulevien kaistan pientareelle.
– Onneksi ketään ei tullut juuri silloin vastaan.
Hirvi jatkoi matkaansa metsään.
Juha muistelee, että onnettomuuspaikalle tuli nopeasti apua.
– Itselle ei käynyt mitenkään, mutta olin kyllä aivan shokissa. Ambulanssimiehistö olisi halunnut viedä minut tarkastettavaksi ensiapuun, mutta hoin vain, että töihin pitää päästä.
Juhalla on vieläkin tallessa pelastusväen kirjoittama lappu, jossa todetaan, että mies voi omalla vastuullaan mennä töihin.
– Näin jälkikäteen mietittynä, olisi ehkä kannattanut kuitenkin mennä sinne tarkastukseen.
Juhalla oli onnea matkassaan. Muutama sekunti ja ajonopeuden lasku pelastivat hänet vakavalta onnettomuudelta.
– Jos en olisi yhtään ehtinyt hiljentämään, emme nyt puhuisi tässä. Törmäys täysikasvuisen hirven kanssa kovassa nopeudessa tekee tosi pahaa jälkeä, hän toteaa.
Kolarikokemus on saanut Juhan keventämään kaasujalkaansa, etenkin pimeään aikaan.
– Katse käy koko ajan ojanpenkoilla nytkin kun ajelen uuteen työpaikkaan Lapissa. Viiden kuukauden sisällä olen nähnyt tien poskessa hirvieläimiä jo neljään eri otteeseen.
Hirvieläinten syksyllä vilkastuva menokausi edellyttää kuljettajilta valppautta. Suomessa tapahtuu hirvionnettomuuksia etenkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä.
Liikenneturvan mukaan onnettomuuksien määrä on kuitenkin laskenut puoleen vuosituhannen alun huippulukemista.
Paras tapa vähentää hirvionnettomuuden riskiä on tiedostaa vaaranpaikat ja ottaa ne huomioon ajotavassa ja -nopeudessa.Hirvet kulkevat yleensä samoja reittejä, ja hirvivaroitusmerkki kertoo näistä tiedetyistä vaelluspaikoista. Merkit kannattaa siis ottaa tosissaan.
Sekä varoitusmerkin alueella että hirviaitojen päättyessä on syytä tarkkailla tienvierustoja ”sillä silmällä”.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autoilijoista yli kolmannes on joutunut jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen hirven tai peuran takia viimeisen kolmen vuoden aikana.
Ajallisesti hirvionnettomuuksia sattuu eniten ennen ja jälkeen auringonlaskun, mutta hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä.
Hirvien vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden kiima-ajasta ja vaelluskaudesta.Osaltaan hirvieläimiä liikuttaa myös hirvestyskausi, joka tänä vuonna alkaa suuressa osassa maata lokakuussa.
Ajonopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä ja hankkia pelivaraa, jos eläin ryntää tielle.
Mikäli joudut hirvikolariin tai osut paikalle sivullisena, muista seuraavat asiat:
Varoita muuta liikennettä (varoituskolmio), hälytä lisäapua (112), auta loukkaantuneitaja tule nähdyksi (huomioliivi, hätävilkku).Lähde: Liikenneturva
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.