Vaikka ilmalämpöpumppu puhaltaa, sähköpattereita ei kannata sammuttaa

Ilmalämpöpumpun kyky tuottaa säästöä riippuu asujan tottumuksista. Jo sisälämpötilan laskeminen vain yhdellä asteella vähentää pumpun kulutusta viisi prosenttia.

Ilmalämpöpumppu ei tule täydentämään talossa jo olevaa sähkölämmitystä, vaan syrjäyttämään sen.

Kun uusi lämmitysmuoto otetaan käyttöön, pattereita ei kuitenkaan sammuteta, vaan ne säädetään pari astetta matalammalle lämpötilalle kuin pumpun tuottama lämpö.

Silloin pumppu on talon pääasiallinen lämmönlähde, mutta sähköpatterit ovat aina valmiina puuttumaan peliin, jos tarve vaatii.

Tällaisia tarpeita voivat olla esimerkiksi niin kova pakkasjakso, ettei pumppu jaksa tuottaa tarpeeksi lämpöä tai pumpun rikkoutuminen. Molemmissa tapauksissa esimerkiksi tyhjillään olevan kesämökin vesiputket ovat alttiina jäätymiselle, jos varalämmitysjärjestelmää ei ole käytettävissä pattereiden sammuttamisesta johtuen.

– Usein lämpöpatterit joutuu säätämään kokeilemalla niin, etteivät ne lähde päälle pumpun toimiessa normaalisti. Kokonaan sammuttaminen on kuitenkin turhaa ja voi olla jopa vaarallista, mahdollisesti ensimmäisenä Suomessa omaan kotiinsa lämpöpumpun asennuttanut Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.

Joissain suljetuissa tiloissa kuten yläkerran vessassa patterin voi antaa olla vanhoissa säädöissään, sillä lämpöpumpun lämpö ei välttämättä kulkeudu talossa kaikkialle.

– Tosin voin kertoa, että lämpöpumpun tulo muuttaa asumisen tapoja. Ovet alkavat jäädä auki, kun lämpöpumpun hyödyistä tahdotaan ottaa kaikki irti, Hirvonen tietää.

Vielä jokunen vuosi sitten pumppujen kyky tuottaa lämpöä laski kovilla pakkasjaksoilla hyvin alas.

Viime vuosina pumput ovat kehittyneet oleellisesti juuri tämän ominaisuuden osalta.

Sellaisia pakkasia ei juuri tule, jolloin nykyaikainen pumppu tuottaisi vain kulutuksensa verran lämpöä.

Uudet pumput kannattaa siis pitää käytännössä aina päällä, vuoden ympäri.

– Pumpun lämpökerroin eli hyötysuhde seuraa kyllä edelleen suoraan ulkolämpötilaa. Nollasta viiteen pakkasasteeseen lämpökerroin on kuitenkin nykypumpuilla noin neljä, eli kilowatilla sähköä saadaan neljä kilowattia lämpöä. Vielä 30 asteen pakkasessakin lämpökerroin on yli yhden, eli lämpöä tulee enemmän kuin mitä pumppu syö sähköä.

Jokaisella talolla on olemassa sellainen ulkolämpötila, jonka jälkeen pumppu tarvitsee kuitenkin avukseen vanhaa kunnon sähköpatteria.

Se, milloin tuo lämpötila saavutetaan, riippuu monesta asiasta, mutta ei itse ilmalämpöpumpusta.

– Harvaan rakennetusta talosta vuotaa jo viiden asteen pakkasessa niin paljon lämpöä, että patterit astuvat riviin. Tiiviimmässä talossa, jossa katsotaan paljon plasmatelevisiota ja leivotaan usein, pattereita tarvitaan ehkä vasta yli 25 asteen pakkasella, Hirvonen kuvaa.