Ulkopuolelta hankittu valmentaja-apu on noussut viime aikoina jonkinlaiseksi trendiksi. Esimerkiksi Rauman Fera palkkasi viime kaudeksi fysiikkavalmentajakseen superpesispelaaja Mikko Korhosen Sotkamon Jymystä.
Tällä kaudella etunimi ja työnkuva muuttuivat, mutta sukunimi ja seura pysyivät samana. Jymyn superpesispelaaja Roope Korhonen pistää Feran lyöntivalmennuksen uusiksi.
Rauman Pallo-Iirot puolestaan hankki fysiikkavalmentajakseen kahden vuoden ajaksi Ville Ketolan, 29.
– Etenkin fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä se on aika luonnollista, kun kaikkia asioita ei ehkä ole lajivalmentajille liiton koulutuksissa käyty perusteellisesti läpi, Ketola näkee.
Jyväskylässä liikunnanopettajaksi opiskellut Ketola muutti Raumalle syksyllä, kun hän aloitti luokanopettajan maisterivaiheen opettajankoulutuslaitoksella.
Aikuisiälle saakka jalkapalloa muun muassa Vammalan Palloseurassa pelannut Ketola alkoi heti katsella, mihin alueen joukkueeseen hän voisi tarjota apuaan.
– Soittelin sitten Lehtosen Pasille, esittelin itseni ja kerroin kiinnostuksestani. Osuin hyvään väliin, kun Pallo-Iirot oli juuri panostamassa fyysisen valmennuksen kehittämiseen.
Pesti Pallo-Iiroissa on varsin erilainen, kun vertaa hänen edelliseen paikkaansa. Hän lähti valmistumisensa jälkeen pariksi vuodeksi Afrikkaan opettajaksi.
Hän toimi opettajana Malawissa, 17 miljoonan asukkaan valtiossa. Samalla hän opetti koulun joukkueessa jalkapalloa.
– Paljonhan siinä oppii, kun on vieraassa kulttuurissa. Ja nyt osaa arvostaa enemmän näitä oman kulttuurin asioita, joita on aiemmin pitänyt itsestäänselvyyksinä.
Ketolan kaksivuotinen työnkuva keskittyy muun muassa koko seuran fysiikkavalmennuksen linjaamiseen.
– Pitää kehittää se linja, että samalla kun lajiominaisuuksia kehitetään, niin fysiikka tulee mukana ihan nuoresta saakka. Kun pohjatyö on kunnossa, voidaan voimaharjoittelua ottaa mukaan.
Pohjatyöllä Ketola tarkoittaa etenkin keskivartalon lihaskuntoa sekä yleistä kehonhallintaa.
– Kun yleinen liikkuminen on vähentynyt, niin perusmotoriset taidot vaativat huomiota. Kun perusmotoriikka on kunnossa, voimme opettaa lajitaitojakin tehokkaammin.
Kun tehdään nuorena asiat oikein ja hyvin, kantavat ne entistä paremmin vanhempana hedelmää.
Ketola toivoo ehtivänsä kehitystoiminnan lisäksi keskimäärin kuusi tuntia viikossa jalkauttaa oppejaan Pallo-Iirojen joukkueiden pariin.
– Lokakuun aikana olen vain seurannut harjoituksia ja muuta toimintaa. Nyt on idea se, että katsotaan mitä he ovat tehneet aikaisemmin ja tuodaan siihen pohjalle lisää.
– Siinä samalla pystyn keräämään sitä informaatiota, että tässä parin vuoden aikana luodaan kehityspolku.
Ketolan mukaan juuri jalkauttaminen on yksi tärkeimmistä asioista hänen työssään. Kehityspolku ei saa näyttää vain hienoilta sanoilta paperilla, vaan se pitää iskostua syvemmälle.
– Se on tärkeää, että olen arjessa myös kontrolloimassa. Niin pysyy tekninen suorittaminen riittävällä tasolla. Valmentaja oppii siinä samalla.
– Kun tehdään nuorena asiat oikein ja hyvin, kantavat ne entistä paremmin vanhempana hedelmää, Ketola tuumaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.