Rajasopimus Venäjän kanssa täytti tärkeimmät tavoitteensa

Suomi esitti helmikuussa Venäjälle, että Sallan ja Raja-Joosepin rajasopimus olisi koskenut myös EU:n ja Sveitsin kansalaisia. Kuva on Sallan raja-asemalta.
Suomi esitti helmikuussa Venäjälle, että Sallan ja Raja-Joosepin rajasopimus olisi koskenut myös EU:n ja Sveitsin kansalaisia. Kuva on Sallan raja-asemalta. Kuva: Kaisa Siren

Itärajan turvapaikkatilanteesta neuvotelleet viranomaiset arvioivat Suomen saaneen hyvin läpi päätavoitteensa neuvotteluissa kevättalvella. Turvapaikanhakijoiden tulo rajan yli loppui, ja asiasta sovittiin yhdessä Venäjän kanssa niin, että sopimus sitoo myös sitä.

STT:n tietojen mukaan Venäjä ei aluksi halunnut sopia Suomen kanssa kahdenvälisesti rajaliikenteen rajoittamisesta. Venäjän mielestä asia olisi voitu hoitaa niin, että Suomi estäisi yksipuolisesti turvapaikanhakijoiden rajanylitykset Lapin Sallassa ja Raja-Joosepissa. Tämä olisi ollut mahdollista vuonna 1994 solmitun rajasopimuksen puitteissa. Suomi kuitenkin halusi Venäjän mukaan.

Nöyrtyikö Suomi?

Ulkoministeriön esittelymuistio neuvotteluista nousi otsikoihin tiistaina, vaikka asiakirja oli ollut julkinen jo maaliskuusta alkaen. Muistion pohjalta tehtiin tulkintoja, joiden mukaan Suomi olisi nöyrtynyt neuvotteluissa.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) arvioi, ettei Venäjä pystynyt rajasopimuksella horjuttamaan EU:n yhtenäisyyttä.

– Asian ratkaisuun oli kaksi perustapaa, yksipuolisesti tai neuvottelemalla venäläisten kanssa. Hallitus valitsi neuvottelun.

Molemmat joustivat

Uusi rajasopimus syntyi Suomen aloitteesta. Suomi ehdotti helmikuussa Venäjälle, että Sallassa ja Raja-Joosepissa rajanylitys olisi sallittua vain Suomen, Venäjän, EU:n, Eta-maiden ja Sveitsin kansalaisille. Lisäksi Suomi halusi, että rajoitukset olisivat voimassa toistaiseksi.

STT:n tietojen mukaan Venäjän vastaehdotus oli, että sopimuksen olisi pitänyt mahdollistaa rajanylitys paitsi EU-kansalaisille myös Euraasian unionin maiden kansalaisille. Suomi ei siihen suostunut, koska se ei olisi ratkaissut ongelmaa, joka oli turvapaikanhakijoiden virta rajan yli. Euraasian unioniin kuuluvat Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Armenia.

Suomi ja Venäjä sopivat lopulta, että raja-asemat ovat auki vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille sekä heidän kanssaan matkustaville perheenjäsenille. Venäjä myös ehdotti sopimukseen 180 vuorokauden määräaikaa.

STT:n lähteiden mukaan määräaikaisuus tai esimerkiksi ruotsalaisten rajanylitysten vaikeutuminen eivät olleet Suomelle yhtä painavia seikkoja kuin se, että Venäjän kanssa saatiin kahdenvälinen sopimus, joka rauhoittaa tilanteen rajalla.

Yhteydessä muihin

Venäjän ehdotus sopimuksen sisällöstä saapui Suomeen 22. maaliskuuta, jolloin Suomen ja Venäjän presidentit tapasivat Venäjällä. Venäjän ehdotuksessa ei ollut mitään uutta Suomelle, vaan neuvottelut oli tuossa vaiheessa jo käyty.

Turvapaikanhakijoiden tulo itärajalle oli tosin loppunut jo maaliskuun alussa, vain muutamaa päivää sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin oli käskenyt turvallisuuspalvelu FSB:tä tiukentamaan pakolaisvirtojen kontrollia.

Ulkoministeri Soini kertoo, että hän ja muut suomalaisneuvottelijat olivat jatkuvasti yhteydessä muihin EU-maihin. Soinin mukaan EU-maista ei ole tullut kielteistä palautetta sopimuksen solmimisen jälkeenkään.

STT:n lähteet kertovat samanlaista viestiä.

Soini haluaa uskoa, että ongelma on ratkaistu, vaikka määräaikainen rajasopimus kestää vain 180 vuorokautta.

– Toki määräaikaiset sopimukset ovat määräaikaisia, mutta olemme päässeet yhteisymmärrykseen nimenomaan neuvottelemalla, ei yksipuolisilla toimilla.

Ulkoministeriön julkisesta muistiosta kertoi Iltalehti.

”Asian ratkaisuun oli kaksi perustapaa, yksipuolisesti tai neuvottelemalla venäläisten kanssa. Hallitus valitsi neuvottelun.”

Ulkoministeri Timo Soini

Talvella Lapin itärajan kautta

  • Uudet liikennerajoitukset Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla tulivat voimaan sunnuntaina.
  • Rajoitus kestää 180 vuorokautta. Sinä aikana rajanylityspaikkojen kautta pääsevät kulkemaan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän kanssaan tai heidän luokseen matkustavat perheenjäsenet kansalaisuudesta riippumatta.
  • Suomi neuvotteli asiasta sopimuksen Venäjän kanssa, koska alkuvuonna Lapin itärajan rajanylityspaikkojen kautta tuli runsaasti turvapaikanhakijoita.
  • Tammi-helmikuun aikana turvapaikkaa oli Lapin rajavartioston rajanylityspaikoilla hakenut yli 1 000 henkeä. Heidän joukossaan oli 31:tä kansalaisuutta. Koko viime vuonna vastaava luku oli vajaa 700 henkeä.

Tutkija: Kahdenvälinen sopimus heijastaa EU:n ja Venäjän välejä

Helsinki

STT

Suomen ja Venäjän kahdenvälinen rajasopimus on linjassa muiden EU-maiden pakolaiskriisissä tekemien ratkaisujen kanssa, arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.

Tyypillistä ratkaisuille on, että ne ovat väliaikaisia, kansallisia ja asialla on kiire.

– Maat ovat ottaneet erilaisia väliaikaisia rajoituksia käyttöön juuri sen takia, että yritetään hillitä kokonaisuutta ja pelata aikaa, jotta löydetään jonkinlainen yhteinen ratkaisu.

Kahdenvälinen sopimus heijastanee sitä, että yleinen tilanne lännen ja Venäjän välillä on edelleen tiukka.

– Venäjä on ollut aika pettynyt EU:hun monella tasolla, joten tässä kohdassa erityisesti Venäjän puolelta haluttiin korostaa kahdenkeskisyyttä ja sen merkitystä, Smith arvelee.

Uusi sopimus estää rajanylityksen Sallassa ja Raja-Joosepissa muilta kuin Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta. Suomi olisi halunnut mukaan myös EU-kansalaiset mutta jousti vaatimuksesta.

– Perusperiaate on, että Venäjänkin on saatava jotakin sopimuksesta. Tämä varmaan muodostui helpoimmaksi joustoksi.

Valkovenäläiset sisältyvät sopimukseen Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton vuoksi. Smith kertoo, että tätä asiasta raportoinut venäläismedia korosti.

– Se indikoi hyvin pitkälle, että Venäjä halusi muistuttaa tästä valtioliitosta sisäpoliittisesti.

Smith arvioi, että lisäksi muille Kaukasuksen ja Keski-Aasian maille haluttiin mahdollisesti näyttää, millaisia hyötyjä voi saada liitosta Venäjän kanssa.