Eetu Kaipio teki silloin tällöin pieniä pistokokeita, kun hän valmensi vielä Pallo-Iirojen 2006 syntyneitä junioreja.
Pallo-Iirojen kapteeni kysyi silloin tällöin omissa junnutreeneissään, tunnistavatko valmennettavat ohi kävelleitä edustusjoukkueen pelaajia.
Aika harva tunnisti.
Havainto oli pysäyttävä, ja siitä puhuttiin Iirojen edustuksen pukukopin seinien sisäpuolella. Pelaajat halusivat muuttaa asian.
Pallo-Iiroissa on 970 lisenssipelaajaa. Mikäli vaikkapa puolet heistä saapuisi Äijänsuolle edustusjoukkueen kotiotteluun ja ottaisi yhden sukulaisen tai kaverin mukaansa, katsomo olisi täynnä.
Ja jos pelaajat olisivat tutumpia, kynnys lähteä peleihin olisi matalampi.
Tämän kauden alla edustuksen kopin seinälle ilmestyi lista, josta pelaajat saivat valita itselleen kummijoukkueet.
Sittemmin Pallo-Iirojen miehet ovat piipahdelleet junioriharjoituksissa. He ovat vetäneet treenejä ja jutelleet juniorien kanssa.
Nuorten silmät ovat kiiluneet. Jo pelkästään se on ollut edustusjoukkueen jäsenille palkinto vaivasta.
Ensimmäinen kotipeli paljasti, että jotain muutakin on tapahtumassa. SoVon kaataneilta pelaajilta tultiin pyytämään nimmareita.
– Mua aina naurattaa se edustuspuhe. Kun meidän seuran A-juniorimme menevät edustukseen, ne muuttuvat mutanteiksi. Siitä mä haluan eroon, Pallo-Iirojen toiminnanjohtaja Kaija Savunen tykittää.
Pallo-Iirot haluaa eroon muistakin pinttyneistä mielikuvista. Yksi niistä on ajatus, että lasten vanhemmat rahoittaisivat edustusjoukkueen toimintaa kausimaksujen kautta.
Siksi Pallo-Iirot antoi julkisiksi erilaisia talouslukuja. Vuoden 2017 tilikauden tulos oli 49 000 euroa ylijäämäinen.
Pallo-Iirojen liikevaihto puolestaan oli 880 000 euroa.
Tuloksen takana ovat kulukuuri ja oman palvelutuotannon kasvu. Palvelutuotannolla tarkoitetaan esimerkiksi Iirolandiaa, maalivahtitallia ja kykykoulua.
– Meillä ei ole kuluja, koska me emme törsää, Savunen ilmoit-taa.
Toiminnanjohtaja antaa esimerkkinä seuran edustusjoukkueen varustepolitiikan. Vain uudet pelaajat saavat vaikkapa uudet tuulipuvut.
– Ei sillä ole mitään merkitystä pelien tulosten kannalta, minkä vuoden mallia verkkarit ovat. Tämä on just sitä, että tuhlata ei voi.
Tuoreimman tilinpäätöksen ylijäämän Pallo-Iirot käyttää toimistotalonsa Hakrilan kuluihin. Vanha kiinteistö kaipaa remonttia, ja ennen kaikkea seuran on pakko lunastaa sen tontti tänä vuonna itselleen.
– Seurahan ei pyri tuottamaan voittoa, puheenjohtaja Jarmo Savikurki kommentoi tiedotteessa.
Tuloistaan Pallo-Iirot saa 45 prosenttia sponsoreilta ja avustuksina. Oma palvelutuotanto antaa 33 prosenttia, joten jäsen- ja kuukausimaksujen osuus on 22 prosenttia.
Rahankäytöstä vain 12 prosenttia menee aikuisten kilpaurheiluun eli miesten ja naisten edustusjoukkueiden sekä miesten kakkosjoukkueen toimintaan.
Lasten kilpaurheilu haukkaa 48 prosentin kakun ja lasten harrastustoiminnan osuus on 36 prosenttia.
Koska Pallo-Iirot on ry, tilinpäätöstietoja ei olisi tarvinnut julkaista.
– Teimme sen ihan sen takia, että ihmiset saisivat tietää, että lasten harrastuksilla ei rahoiteta edustusjoukkuetta, Savunen painottaa.
– Me keskustelimme asiasta. Itse olin sitä mieltä, että mitä hävittävää meillä on. Meillä on sponsoreita, joista osa haluaa tukea edustusjoukkuetta ja osa vain junioritoimintaa. Se on ihan luonnollista.
On myös luonnollista, että kynnys tilinpäätöksen julkaisemiseen madaltui, koska se oli positiivinen. Onko lukuja tarkoitus julkaista myös tulevaisuudessa?
– Riippuu tuloksesta, Savunen tokaisee ja purskahtaa nauruun.
– Sitä mä en osaa sanoa. Miksei sitä voisi jatkaakin, jos se nähdään tarpeelliseksi.
Pallo-Iirot–FC Inter/2 Äijänsuolla kello 18.30.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.