KOLUMNI: Hei, kirjoittakaa välillä meistäkin! - Median näkökulmasta tasa-arvo istuu huonosti huippu-urheiluun

Urheilussa kiinnostavat ihmisiä paljon muutkin asiat kuin menestys ja tulokset. Pariskuntajuttu Nita Viiristä ja Peter Tiivolasta oli Marva Median sivustojen kuukauden luetuimpia. Viiri valmentaa Rauman Taitoluistelijoissa ja antaa luisteluvalmennusta myös saman katon alla asuvalle Lukon hyökkääjälle.

Twitterin merkkimäärä on tuplaantunut. 280 merkkiä tuli moneen kertaan tarpeeseen, kun osallistuin hiljattain sosiaalisessa mediassa keskusteluun naisurheilun saamasta medianäkyvyydestä.

Keskustelu alkoi, kun Kaakon viestinnän verkkopäällikkö Tomi Tiilikainen jakoi kuvan ELMO-lehden jutusta.

Se oli Opiskelijoiden Liikuntaliiton Marjukka Mattilan näppäimistöltä. Mattila vaati naisurheilun uutisoinnin nostamista miesten tasolle.

#AllMaleSports -kampanjan tueksi Mattila esitti pistokokeen, jossa tarkastelussa olivat kuuden eri sanomalehden urheilusivut. Niissä miesurheilusta kirjoitetut jutut veivät naisia vastaan pelin 69–5 ja juttujen kuvissa 60–1.

*****

Tein mielenkiinnosta vastaavan testin Länsi-Suomen urheilusivuille, mutta otin aikajänteeksi lokakuun. Huomioin vain toimittajimme itse kirjoittamat jutut ja kuvaajiemme ottamat kuvat, en siis STT:n ja Lehtikuvan materiaalia.

Tilanne ei ollut aivan niin synkkä kuin Mattila maalasi, mutta miesvoittoinen kyllä.

Länsi-Suomen lokakuuhun mahtui 123 juttua miesten ja poikien urheilusta ja 46 juttua naisten ja tyttöjen urheilusta. Kuvat menivät 85–27.

Aivan aukottomasti testi ei Länsi-Suomen mies- ja naisurheilun tasapainosta kerro. Joku kuukausi voi olla miesten puolelle enemmänkin kallellaan, kun taas viime kesinä naisten pesäpallo on saanut lajeista runsaimmin palstatilaa.

Lokakuussa juttuja oli muuten 20 eri urheilulajista. Monipuolisuuttakin yritämme Länsi-Suomen urheilusivuilla vaalia, vaikka jääkiekkoähkystä usein palautetta tuleekin.

Jääkiekosta puheenollen. Sitä on Länsi-Suomen urheilusivuilla runsaasti, koska Rauman Lukko on millä tahansa mittarilla ylivoimaisesti lukijoita eniten kiinnostava aihe.

Niitä mittareita ovat esimerkiksi yleisömäärät, nettijuttujen klikkausmäärät, lukijatutkimukset ja kaupungilla korvaan kiirivät keskustelut.

Ja puhutaan siis miesten liigajääkiekosta.

Niin Mattilan kirjoituksessa kuin käymässäni Twitter-keskustelussa nousi esiin tasapuolisuus, somessa jopa 50–50-tasa-arvo. Myös eräs Suomen Urheiluliiton viestintäihminen on vaatinut, että naisten ja miesten jääkiekosta pitäisi olla samankokoisia juttuja.

Itse en taas keksi ensimmäistäkään syytä, miksi lajiensa pääsarjoissa pelaavista Lukon miesten ja naisten otteluista pitäisi kirjoittaa saman verran.

Lukon miesten 10 kotiottelussa on käynyt tällä kaudella keskimäärin 3 273 katsojaa, naisten kolmessa pelissä 67. Nettijuttujen lukijamäärien perusteella ero kiinnostavuudessa on vielä suurempi.

*****

Median näkökulmasta asia on hyvin yksinkertainen.

Toimitukset päättävät, mistä tekevät juttuja. Toimitukset yrittävät tuottaa sellaista materiaalia, mikä kiinnostaa ihmisiä. Kiinnostuneet kuluttajat tuovat rahan kassaan.

Kun ihmiset ovat yhä nihkeämpiä maksamaan sisällöstä ja moni mediayhtiö korisee yt-neuvotteluiden kourissa, miksi median pitäisi tehdä seuroille, urheilijoille tai vaikkapa yrityksille hyväntekeväisyyttä?

Ei median velvollisuus ole tarjota tasapuolisesti näkyvyyttä, että jonkun olisi helpompi saada ammatilleen tai harrastukselleen rahoitusta.

Medialla on omatkin laskut maksettavana.

Yle Urheilu teki hiljattain päätöksen edistää tasa-arvon toteutumista urheilusisällössään ja palkittiinkin siitä 100 tasa-arvotekoa -hankkeen erityismaininnalla.

Yleisradio on kuitenkin kaupalliseen mediaan verrattuna eri kastissa, koska suomalaiset rahoittavat Yle-verona sen toiminnan, halusivat tai eivät.

Rauman Lukon naisten maajoukkuepelaajat Eveliina Suonpää (vas.) ja Susanna Tapani ovat Länsi-Suomen levikkialueen huippu-urheilijoita, joiden tekemiset ja kuulumiset kiinnostavat lukijoita. Kuitenkaan heidän seurajoukkueensa otteet eivät tunnu kiinnostavan ihmisiä. Kuva: Esa Urhonen

Tasa-arvo istuu varsinkin huippu-urheiluun huonosti. Huippu-urheilu on viihdettä, jossa raha ja näkyvyys kättelevät kiinnostuksen kanssa.

Eihän Suomen ampumahiihtäjistäkään kirjoiteta samankokoisia juttuja. Palkintopallisijoille järjestään tähtäävä Kaisa Mäkäräinen hallitsee mediatilaa, ja mieshiihtäjät suksivat ehkä jossain siellä lopussa niin jutuissa kuin tuloslistoillakin.

Ihan samalla tavalla joku elokuva, kappale tai taulu kiinnostaa enemmän kuin toinen. Parhaille bändeille maksetaan parempia korvauksia ja annetaan enemmän näkyvyyttä.

Missä on yleisö, siellä on usein mediakin.

Twitter-keskustelussa väläytettiin, että mediayhtiöt voisivat luoda itselleen uutta yleisöä tekemällä naisista juttuja, joita naiset sitten lukisivat.

Varsinkin palloilusarjoihin ajatus istuu huonosti. Pesäpalloa ja lentopalloa lukuun ottamatta monen sarjan yleisömäärät ovat vain joitakin satoja tai kymmeniä, joten ei naisten urheilu automaattisesti kiinnosta naisia – muuten he olisivat katsomossa.

Ainakin me Länsi-Suomessa uskomme, että miehet ja naiset haluavat lukea juttuja sekä miehistä että naisista, kunhan tarinat ovat kiinnostavia.

*****

Pitää muistaa, että ainakin Länsi-Suomen sivuilla urheilu käsittää paljon muutakin kuin huippu- ja kilpaurheilun. Korostamme paikallisuutta, joten olemme kiinnostuneita myös junioriurheilusta, liikunnasta ja harrastuksista.

Niihin tasapuolisuusajattelu istuu jo paremmin: nyt on tehty aika monta juttua vaikkapa poikajunnuista, tehdäänpä välillä tytöistäkin. Siinä on varmasti perää, että koska urheilutoimittaminen on miesvoittoinen ala, niin sanottuihin sukupuolettomiin juttuihinkin päätyy helpommin seikkailemaan mies. 

Annankin vinkin kaikille, jotka ajattelevat että ”Hei, kirjoittakaa välillä meistäkin!”. Seurojen ja urheilijoiden kannattaisi ensin pysähtyä ajattelemaan, mitä me voisimme tehdä, että kiinnostaisimme enemmän.

Wasa Royals teki niin viisi vuotta sitten pelatessaan amerikkalaisen jalkapallon miesten kakkosdivisioonassa.

Vaasalaiset rakensivat ottelutapahtumastaan uskomattoman show’n. Tällä kaudella Royals pelasi järjestään yli tuhannen ihmisen edessä ja esiintyi Vaahteraliigan finaalissa.

Ensin tuli oma työ, sitten seura alkoi kiinnostaa ihmisiä ja mediaa.

Toiseksi, urheilussa on tulosten takana miljoona ja yksi kirjoittamatonta mielenkiintoista tarinaa ihmisistä ja ilmiöistä. Me urheilutoimittajat emme tiedä niitä kaikkia.

Toivoisimme enemmän perusteltuja vinkkejä, miksi juuri minusta, meistä tai meidän lajistamme pitäisi kirjoittaa. Kaikki vinkit eivät johda juttuun, osa varmasti.

Kannattaa kokeilla heittää vaikkapa sähkopostia osoitteseen urheilu@marvamedia.fi.