Peter Kotilainen on nuorimies, joka sanoo, mitä ajattelee. Tai usein sanoo ennen kuin ajattelee. Se on tavallaan hieno piirre; rehellisyyden merkki. Toisinaan se toki aiheuttaa väärinymmärryksiä ja jopa pahaa mieltä.
Jos ei jää katsomaan Kotilaisen, 22, suun sulkeutumisen jälkeen naamalle leviävää virnettä, hänet on helppo ymmärtää väärin. Kuten viime syksynä, kun Kotilaisen vitsiksi tarkoittama lausahdus SalBan entisestä päävalmentajasta Juha Mäkilästä aiheutti turhan kalabaliikin.
Noin viikko sitten Kotilainen ja toinen maajoukkuepelaaja Miko Kailiala avasivat twitterissä keskustelun Salibandyliigan tasoeroista ja sopivasta joukkuemäärästä. Tuoreet maailmanmestarit olivat sitä mieltä, että liigassa on liikaa joukkueita ja liian suuret tasoerot. Tikun nokkaan joutui muiden muassa Rauman SalBa, joka oli juuri pannut liigan ”huonousennätyksen” uusiksi häviämällä Classicille 18-2.
Viime maanantaina Kotilainen vitsaili antavansa Nokian KrP:lle ”vähän tasoitusta”, kun oli mennyt aamukuudeksi töihin päiväkotiin. Peli oli Happeelta surkea, ja tehoista 2+1 huolimatta tikarit lentelivät Kotilaisen selkään.
Lauantaina SalBalla oli mahdollisuus näpäyttää Kotilaista Jyväskylässä. Ja miten kävi? Tämä esitti toisen tavaramerkkinsä: tukki epäilijöiden suut esityksillään.
Kotilainen viimeisteli ajassa 3.52 rankkarista illan toisellaan numeroiksi 3-0, ja peli oli ohi. Jo ajassa 7.58 Kotilainen täydensi hattutemppunsa ja vei Happeen jo 5-0-johtoon. Kaikkiaan hirvipaitojen tähti iski Happeen 11-6-voitossa käsittämättömät tehot 5+3. Kaikki pisteet tulivat vieläpä kahden ensimmäisen erän aikana.
-Tuli otettua vähän kantaa somessa, ja Nokialla tuli heti huutelua. Päätin sitten hiljentyä sosiaalisessa mediassa ja iskeä mailalla. Aina ei tarvitse käyttää sanoja, kun voi käyttää mailaa, hän sanoi.
Viimeisessä erässä ”pörsseistä” lisävirtaa kaivavan Kotilaisen peli meni liikaa liigan yhden ottelun piste-ennätyksen (10) jahtaamiseksi, eikä lisäpisteitä herunut. Lopulta nähtiin kolmas Kotilaiselle tyypillinen tapaus: turhauduttuaan hän hankki reilu kolme minuuttia ennen loppua 2+2+10 minuutin jäähyn protestoinnista.
-Harvoin on harmittanut, kun joukkue on voittanut ja itsellä on tehot 5+3. En usko, että ennätyksen metsästys vaikutti tekemiseeni, vaikka se takaraivossa kolkutti. Mutta ehkä sitä tuli vähän liikaa haettua, hän myönsi.
Lauantain perusteella olisi helppo lyödä lisää löylyä tasoerokeskusteluun. Happee johti kahden erän jälkeen 10-2 ja hölläsi kaasua tämän päivän ottelua silmälläpitäen.
SalBa iski ottelun neljä viimeistä osumaa, joista erityisesti 11-4- ja 11-5-kavennukset olivat komeita. Kapteeni Antti Keskitalo tarjoili ensin Tomi Lahdelle ja sitten Mikko Viitaselle namupassit osumiin, jotka kelpaavat mihin tahansa maalikoosteisiin. Juuri tällaisista hetkistä ja eristä SalBan on kaivettava uskoa tulevaan.
-Näinhän se on. Kahdessa ensimmäisessä erässä mikään, mitä olimme sopineet, ei toiminut. En tiedä, oliko väärä tapa valmistautua katsomalla videolta Happeen tekemisiä. Nyt oma tekeminen ei ollut keskiössä, SalBan päävalmentaja Petri Seppinen mietti.
-Hyvä kuitenkin, että saimme vyöryn pysäytettyä edes viimeisessä erässä. Nyt selät eivät suoristuneet missään vaiheessa, kuten Classicia vastaan.
Rakentavassa hengessä Seppinen, Kotilainen ja Happee-luotsi Seppo Pulkkinen puhuivat myös niistä tasoeroista.
-Raumalla voitimme 6-4 hirveällä taistelulla. En vetäisi yksittäisistä otteluista liian isoja johtopäätöksiä. Kun toisella rullaa ja toisella ei, voi tulla tällaisia eroja, Pulkkinen totesi diplomaattisesti.
Seppinen taas sanoi tietyllä tapaa ymmärtävänsä keskustelun ja kritiikinkin.
-Eihän sellaisia lukemia (18-2) saisi tulla. Puolustuksen puheenvuoroja vaan ei ole paljon kyselty, enkä aio sellaista esittää tässäkään. Niiden aika on myöhemmin. Mutta kenenkään ei kannata syyttää, että emme yrittäisi tehdä hommia täysillä. Resursseissa vaan on iso ero, kun verrataan lähes ammattilaisjoukkueita ja vaikka meitä. Ja yksilötaitoerot ovat isoja.
-Mutta se pubijengijuttu saa jäädä omaan arvoonsa. Joku pelle (Aleksi Valavuori) heitteli tällaisia, ja esitimme kutsun saapua treeneihimme, mutta ei miestä näkynyt. Meillä työ jatkuu, yritämme yhä säilyä suoraan ja uskomme olevamme liigapaikan arvoisia.
Myös Kotilainen asettui tässä kohdassa puolustamaan raumalaisia.
-Sen haluan sanoa, että kunnioitan kaikkia liigapelaajia. Huutelijoita riittää, mutta tervetuloa kokeilemaan. Salibandy on vielä kuitenkin vähän amatöörilaji, ja erot ovat isoja. Mutta tuollaiset huutelut ovat turhia, kun ei oikeasti ymmärretä, mistä on kyse.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.