Auton alle jääneestä mäyrästä alkoi Instagram-kampanja

Lyhytkin ajomatka sopivalla kanta- tai valtatiellä voi olla surullista katsottavaa, jos kiinnittää huomiotaan autojen alle liiskaantuneisiin eläimiin.

| Päivitetty

Lyhytkin ajomatka sopivalla kanta- tai valtatiellä voi olla surullista katsottavaa, jos kiinnittää huomiotaan autojen alle liiskaantuneisiin eläimiin.

Eläinten liikennekuolleisuutta on tutkittu Suomessa melko huonosti. Varsinkaan kattavia ja riittävän laajaan aineistoon perustuvia kokonaisarvioita eri lajiryhmien kuolleisuudesta ei oikein ole. Karkeiden arvioiden mukaan liikenne tappaa joka tapauksessa vähintään miljoonia selkärankaisia joka vuosi.

– Joudun työssäni ajamaan autolla aika paljon, erityisesti kantateillä ja tätä pienemmillä väylillä, joissa kuolleita eläimiä näkee usein helpommin kuin valtateillä. Näky on välillä todella musertava, sanoo Länsi-Suomen ympäristötoimittaja Jami Jokinen.

Kokonaiskuolleisuuden lisäksi liikennekuolemien merkitys joillekin yksittäisille lajeille on sekin huonosti tunnettua.Joidenkin arvioiden mukaan erityisen merkittävää liikenne on ainakin kehrääjien ja muutamien muiden lintujajien sekä saukkojen, rantakäärmeiden ja sammakoiden kannoille.

Eläinten liikenneturvallisuutta voidaan lisätä tiesuunnittelulla. Esimerkiksi vihersillat ja tien alittavien purojen tai ojien varrelle rakennettavat kuivasillat voivat jollakin yksittäisellä alueella olla todella merkittävä apu.

Rakenteita on Suomessa kuitenkin melko vähän, ja nekin lähinnä uusilla moottoriteillä tai muissa uusimmissa isojen teiden uusimishankkeissa. Siksi niillä ei saada ratkaistua kuin pieni osa ongelmasta.

Jokinenkin myöntää, että eläinten liikennekuolemista ei päästä eroon niin kauan kuin liikennettä on. Hän kuitenkin uskoo, että jokainen voi huomioida eläimet edes jollakin tavalla. Ratkaisevaa voi olla jo suhtautuminen, joka alkaa tien ja pientareiden riittävästä tarkkailusta.

– Erityisesti vähäliikenteisemmillä teillä voi miettiä, voisiko ajella hitaammin – siellä kun muu liikenne ei tästä useinkaan häiriinny. Yllättävän pieni nopeuden pudotus tuo huimasti lisää reaktioaikaa sekä kuskille että tietä ylittävälle eläimelle.

Nisäkkäät ja esimerkiksi kehrääjät liikkuvat öisin, jolloin liikennettä on usein vähemmän kuin päivällä.

– Moni päätyy silloin ajamaan erityisen kovaa, vaikka oikeastaan juuri silloin kannattaisi nopeutta laskea ihan omankin turvallisuutensa takia.

Tietoisuus liikenteessä kuolevien eläinten suuresta määrästä saisi Jokisen mielestä olla laajempaa, puhumattakaan suhtautumisesta eläinten kärsimyksiin.

– Ehkä pahimpana joidenkin autoilijoiden asenne näkyy silloin, kun törmätään eläimeen, mutta ei pysähdytä.

Jokinen muistuttaa, että laki velvoittaa autoilijaa auttamaan loukkaantunutta eläintä tai huolehtimaan sen lopettamisesta tarvittaessa ammattiapua kutsumalla.

Asenteiden ja tietoisuuden parantamiseksi Länsi-Suomi aloittaa pitkän some-kampanjan. Kuviin perustuvaan Instagram-kampanjaan voi osallistua kuka tahansa jakamalla kuvia liikenteessä kuolleista eläimistä tunnuksella #roadkillsuomi.Kampanjaan liittyy myös Facebook-ryhmä, jossa kuvia voi julkaista myös ilman Instagram-tiliä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut