Ei pelkkä pyörähdys ja kosteusmittaus - kuntotarkastus vaatii tekijältään kovaa ammattitaitoa

Huolellisesti tehty kuntotarkastus voi pelastaa paljolta, huonosti tehty ei hyödytä ketään.

Monen asunnon ostajan ehtolistalla on ennen kauppojen solmimista kuntotarkastus.

Huolella ja oikein tehty kuntotarkastus voi säästää monelta murheelta, kun taas huonosti tehty voi pahimmillaan johtaa terveydellisiin ongelmiin, velkaantumiseen sekä myyjän ja ostajan välisiin pitkäaikaisiin riitoihin.

– Kuntotarkastus on molempien turva, sekä ostajan että myyjän. Ostaja tietää, mitä on ostamassa ja myyjä taas, mitä on myymässä. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa molemmille osapuolille puolueetonta tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, vaurio-, ja käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä korjaustarpeista, sanoo Raksystemsin kuntotarkastaja Lauri Soini.

Asunnon kuntotarkastuksen tekijältä ei vaadita virallisesti mitään pätevyyttä, vaan periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä alan yrittäjäksi.

Sekä tekniikan tohtori Jari Virta Kiinteistöliitosta että Suomen Omakotiliiton kehityspäällikkö Katja Keränen pitävät kuitenkin tehtävään soveltuvaa pätevyyttä ensiarvoisen tärkeänä.

Molemmat suosittelevat, että tarkastus tehtäisiin aina ennen asuntokauppoja, mutta tehtävään palkattaisiin vain asuntokaupan kuntotarkastajan eli AKK-pätevyyden suorittanut henkilö.

– Jos pätevyyttä ei ole, tulisi selvittää ainakin tekijän referenssit eli miten henkilö on aikaisemmissa kohteissa toiminut. Tässä tapauksessa aikaisempien tilaajien haastattelu onkin ensiarvoisen tärkeä tehtävä. Jotenkin pätevyys tulee siis osoittaa, Virta painottaa.

AKK-pätevyyden suorittaneet kuntotarkastajat löytyvät Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyysjärjestelmän eli FISEn sivustolta Eri vuosikymmenten talojen riskiraportteja löytyy hometalkoot-sivustolta.  

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut