Kaarlo Erhon kirjallinen perintö on hyvässä tallessa

Kirjailija Kaarlo Erhon (1905–1967) lapset Auli Koivuniva ja Ari Erho katsastivat isänsä kirjakokoelmaa Rauman pääkirjaston paikalliskirjoilla varatussa huoneessa. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Nykypolville Kaarlo Erhon (1905–1967) nimi ei välttämättä sano mitään, mutta varttuneempi väki tunnistaa Raumallakin vaikuttaneen tuotteliaan kirjailijan, joka aloitti uransa sotamuistelmilla.

Torstaina Rauman kaupunginkirjastossa muisteltiin menneitä, sillä Raumalla vuoteen 1947 asuneen Kaarlo Erhon lapset, Ari Erho ja Auli Koivuniva toivat täydennystä kirjaston Erho-kokoelmaan.

Sotakirjailijan ja dekkaristin tuotanto on tuli tutuksi 88-vuotiaalle Auli Koivunivalle ja 85-vuotiaalle Ari Erholle jo lapsuudesta. Perheen lapset saivatkin luettavakseen jo käsikirjoituksia ja äiti toimi usein puolisonsa kommentaattorina.

Raumalaisuus näkyy etenkin Erhon sotaa käsittelevässä tuotannossa, ja rintamalla hän kynäili myös runon Rauman poikain marssi, jota laulettiin Kas, Suomessa puuroa söimme me vaan sävelin.

Ensimmäinen julkaistu romaani kuvaa raumalaiskomppania J.R.18:n vaiheita talvisodassa läntisellä Kannaksella. Summa sotamiehen silmin -kirjaan on päätynyt myös tuolloin kahdeksanvuotiaan Arin ja hänen pikkuveljensä Amin kirje isälle.

1940-luvulla Erho siirtyi kirjoittamaan salapoliisiromaaneita, joiden sankareita olivat toimittaja-etsivä Kalle Kanto, komisario Erik Paarma ja salapoliisi Erik Korpi.

Myöhemmin hän kirjoitti myös näytelmiä ja nuortenkirjoja käyttäen salanimiä Kalle Rae ja Erik Karlsson.

Kaarlo Erho kirjoitti sotaromaaneja, dekkareita ja näytelmiä.

JATKA JUTUN LUKEMISTA NÄKÖISLEHDEN PARISSA

Hanki itsellesi lukuoikeus tilaussivulta. Esimerkiksi 24 tunnin lukuoikeus maksaa vain kaksi euroa.

Mikäli olet jo Länsi-Suomen tilaaja, voit rekisteröityä digipalvelujen käyttäjäksi täällä.