Syyskuussa julkaistaan uudet pienten lasten liikuntasuositukset eli virallisesti Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka on edellisen kerran laadittu vuonna 2005.
Kun uudet liikuntasuositukset lähtivät keväällä kommentointikierrokselle, synnyttivät ne heti kritiikkiä, ettei lasten päivään millään voisi mahtua kolmea tuntia liikuntaa, kuten uudet suositukset tulisivat esittämään.
Tästä kritiikistä kummastuneena turkulainen Sari Stenholm päätti ottaa selvää, onko asia tosiaan näin.Kiihtyvyysanturi seuraamaan liikettä
Turun yliopiston Kansanterveystieteen yksikössä akatemiatutkijana työskentelevä Stenholm lainasi työpaikaltaan liikunnan mittaamiseen tarkoitetun kiihtyvyysanturilaitteen ja asetti sen viisivuotiaan poikansa Danielin vyötäisille viikoksi.
– Meillä oli tuolloin aivan tavallinen viikko, jolloin Danielilla ei ollut edes viikoittaista telinevoimistelukertaa, Stenholm kuvailee ”testiviikkoa”.
Stenholmin kotitestin tulokset puhuivatkin vahvasti kritiikkiä vastaan. Tuloksena oli keskimäärin viisi tuntia kohtuutehoista liikuntaa päivässä.
– Kyllähän sitä liikettä lapsilla tulee, jos heille vain antaa mahdollisuuden liikkua. Alle kouluikäisten kohdalla lasten liikkuminen on pitkälti aikuisista kiinni, Stenholm vakuuttaa.
Kyllähän sitä liikettä lapsilla tulee, jos heille vain antaa mahdollisuuden liikkua. Alle kouluikäisten kohdalla lasten liikkuminen on pitkälti aikuisista kiinni.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.